29. heinäkuuta 2010

Maan ääniä

Maanläheiset värit on aina ollut mun juttu. Pitkän värikkään kauden jälkeen olen huomannut pikkuhiljaa taas palaavani tuttujen ja turvallisten värien pariin niin vaatteiden kun korujenkin kanssa. Käytin joskus ruskeaa ihan kaikkialla ja nyt olen pitänytkin siitä taukoa pari vuotta totaalikyllästymisen jälkeen.
Ehkä nyt voisin taas alkaa tykätä luonnonläheisistä sävyistä, tuleehan se syksykin sieltä jo aika pian.

Intiasta tuotu marmorironsu sai lastikseen valtamerijaspiksista ja hopeasta tehdyt korvakorut.

















Nilkkakoru lasihelmistä, puuhelmistä ja korumetallista. Melko hippiä sanoisin.
Malli on vanha, tämä jo kolmas yksilö! Yleensä en tee korusta useampaa kappaletta.
















Luusta tehdyt riipukset nappasin mukaani pari päivää sitten Sinellistä. Kaveriksi löytyi varastosta ihan sopivat luuhelmet. Metallit korumetallia.

2 kommenttia:

SusuPetal kirjoitti...

Värit ovat jännä juttu. Miten niiden läsnäolo vaihtelee. Yhtäkkiä huoma siirtyneensä aivan uuteen värimaailmaan.

Kiitos muuten sinulle. En ole koskaan ollut mikään koruihminen, saatikka että olisin tehnyt koruja, mutta mm. sinun blogisi ja työsi ovat olleet inspiksenä näille. Eli siis uskolle, että itsekin pystyn tekemään jotain.

Gesi kirjoitti...

Hei ihan mahtava juttu SusuPetal! Olen tosi iloinen, että musta tai tästä blogista on ollut jollekin hyötyä ja punastun korviani myöten inspiraatiopuheista. :)
Mulle itseasiassa kävi aika hauskasti itsellenikin. Luulin pitkään etten ole käsityöihminen lainkaan, mutta osoitin itselleni olevani väärässä.

Korusi ovat aivan upeita! Ei uskoisi, että vasta olet aloittanut. Lahjakkuutesi tunnistaa jo kaukaa. ;)