28. syyskuuta 2011

Kieputtelua pitkästä aikaa

En periaatteessa myönnä hallitsevani kieputtelua, mutta ihan tosi perusperus 'parihelmeävalmiinkehikonympärille' onnistuu. Pitäisi varmaan vähän harjoitella tätä taitoa, kieputtelu kun on niin hauskaakin! Voi olla ettei se ole näin pihin ihmisen juttu, lankaa kun kuluu ihan kamalasti! Olen naureskellut tälle mun helmimateriaali-piheydelle, kun en oikeassa elämässä ole ollenkaan pihi millään saralla. :)

Kun tämän kehikon ostin, tiesin tasantarkkaan että kieputtelen siihen jotain. Ensin ajattelin, että joudun kiepauttamaan ensin toisen puolen ja sitten toisen, joten varasin liian vähän lankaa. Nimittäin ylänurkan kukkasen kohdalla keksinkin kiepauttaa sen keskelle yhden amatsoniittihelmen myös.

















Aina mulle käy kieputtelussa näin - lanka ei riitä, enkä myöskään jaksa purkaa. Siksi tuo toinen puoli on virheellinen kun jouduin tulemaan uudella langalla vastaan ja kiepauttamaan pari ylimääräistä kierrosta lankaa kehikon ympärille viimeisten punaisten helmien väliin.


Riipus ei huolinut muuta seurakseen kuin pelkän ketjun.






















Parit korvikset vielä:












 














Eilen illalla tuli myös harjoiteltua tämän mallisen korviskoukun vääntelyä. Kuvittelin jostain syystä ettei onnistu, mutta ihan oikealtahan nuo melkein näyttävät.

25. syyskuuta 2011

Ei aihetta - vain koruja

Olette varmaa huomanneet, että tykkään yleensä liittää postauksen korut johonkin aiheeseen. No aina se ei onnistu, kun on näpertänyt sekalaista seurakuntaa, kuten nyt. Joten ilman sen kummempia aiheita tai aasinsiltoja, koruja vain. :)

Tyttömäisen, vielä toistaiseksi nimettömään sarjan jatkoksi liittyivät nämä violetit söpöläiset. Ensimmäiset oranssin ja sinisen sävyiset löytyvät tästä postauksesta.






















Ja korvikset itselleni kaveriksi tälle






















Helmetin kirpparilta ostetuista isoista kivirondelleista teinkin kokonaisen setin ja kiviä jäi vielä paljon yli. Ehdin jo täysin unohtaa mikä kivilaji on kyseessä. Jos tunnistat, saa vinkata. :)
Rannekoru ei mielestäni kaivannut muuta seurakseen, joten linkitin ne vain bali daisyjen kanssa hopealankaan. Ankkurilukko natsasi tähän, joten pakkohan se viimeinen oli käyttää. Yhyy! Ottaa tällaisen hamstraajan luonteelle moinen tuhlaaminen.

















Ja korviksiinkin puolestaan meni nämä viimeiset ihanat Balin hopeiset helmihatut. Nyt en varmaankaan kajoa NERIK laatikkoon (NäitäEnRaaskiIkinäKäyttää) ainakaan kuukauteen!

24. syyskuuta 2011

Ahoy Sailor!

Tilasin vähän perustarviketta Gemshowilta enkä voinut vastustaa söpöä hopeista ruoririipusta. Ruori ehti tuskin paketista ulos, kun jo aloin näpertää korua sen ympärille.

Seilorihenkeen kuuluu tietenkin tummansininen. Olen myös pukeutumisessa innostunut tummansinisestä uudelleen, vaikka joskus se oli suurimpia inhokkivärejäni. Repäisin kunnolla ja ostin viime viikolla poltetun oranssin värisen korkeavyötäisen minihameen - sellaisen jota en ikimaailmassa olisi ennen käyttänyt. Tummansiniseen paitaan yhdistettynä hamekuitenkin toimii täydellisesti - tulee jotenkin sellainen 70-luku fiilis.

No mutta nyt niitä koruja. Hopealankaan kieputeltuna merellisen tummansinistä onyksia ja vaahtopäiksi vuorikristallia. Ei ollut mitään muuta vaaleaa kiveä tuonkokoisena ja fasetoituna, mutta kyllähän tämä toimii. Lukoksi valitsi tuon ankkurimaisen Balin hopeisen salpalukon.

















Teki mieli tehdä lisää sinistä ja meriaiheista. Metalliset kalariipukset saivat seurakseen kalkkiturkoosia. Noh, turkoosia.. ei ihan sinistä.


















Innostuin noista rondellin muotoisista helmistä ja väsäsin vielä rannekorun samaan syssyyn


















Taisin olla pienesti seilori-inspiroitunut, koska kaivelin vielä ankkurinapit nappilaatikosta. Ostin nämä yhdestä pienestä ompelutarvikeliikkeessä, jossa myytiin muitakin veikeitä nappeja. Alemmasta kuvasta voi havannoida miten helposti ne on tehty, eli pikaliimalla nappi vain kiinni valmiiseen korupohjaan. Napit näyttää kamalan mustilta näissä kuvissa, oikeasti ovat tummansinisiä.















♪♫♪♫♪♫♪♫♪♫♪♫♪♫♪♫♪♫♪♫♪♫♪♫♪♫♪♫♪♫
Kun kohdattiin oli pimeää
Kun erottiin oli pimeämpää
Ankkurinappi vain muistoksi jäi
Ankkurinappi sinun puserosta jäi
♪♫♪♫♪♫♪♫♪♫♪♫♪♫♪♫♪♫♪♫♪♫♪♫♪♫♪♫♪♫

14. syyskuuta 2011

Lacy days

Pitkään suunniteltu koruidea on nyt toteutettu varsin onnistuneesti.
Haalin askartelu- ja ompeluliikkeistä erilaisia pitsinauhoja, tarkoituksena kokeilla sellaisen käyttöä korussa.
Vähän hakemista oli alkuun, kun ensin kokeilin kiinnittää pitsiä koruun liimalla. No pilallehan se pitsi siitä meni. Ei auttanut kun kaivaa ompelukone esiin ja tikata palaset yhteen. 

Vintage-henkeä pitsin ohella luovat ruusukvartsi, hennon vihreät lasihelmet sekä osittain itsetehty keijukaisriipus.

























Koru oli kamalan hankala kuvattava. Tässä vielä kaulakuva, jotta tajuaa paremmin tuon systeemin.
























Ps. Toinen arpomistani palkintokoruista on esitelty voittajan, Absolutely Whiten blogissa. Täytyy sanoa, että onpa bloggari ottanut korusta hienoja kuvia! Tämä minun kämäkuva, jossa itse heijastun kameroineni lusikasta ei ihan vedä vertoja... :D

Blogitunnustus

Sain ihka ensimmäisen blogitunnustuksen Killiltä. Kiitoosh ja kumarrush! :)
Tarkoitus on siis vastata pariin tunnustuksessa esitettyyn kysymykseen ja lähettää se eteenpäin viidelle bloggaajalle.




1. Lempiruoka: No näitähän riittää. En tiedä osaanko mainita mitään tiettyä lempiruokaa, mutta heikkouksiani on valitettavasti kaikki epäterveellinen ja rasvainen ruoka sekä sipsit. Rakastan myös mätiä, mutta raaskin syödä sitä yleensä vain jouluna. Silloin pistänkin ihan ranttaliksi ja ostan iiison purkin kerralla. :)

2. Lempimakeiseni: En ole makean ystävä, mutta suolaista rakastan senkin edestä.

3. Lempiluettavani: Tällä hetkellä on menossa Jo Nesbøn tuotanto. Aivan loistavia dekkareita! Ja Sinuhe Egyptiläinen on tietenkin ikisuosikki.

4. Mieluisin tapa tehdä käsitöitä: Oman työpöydän ääressä, missä kaikki tarvikkeet on helposti saatavilla. Välillä tosin tykkään näperrellä peruskoruja matkapöydän kanssa sohvalla tai kesäisinä päivinä pihalla.

5. Lempielokuva: Apua, näitä on liikaa. Tarantinon, Fincherin ja Kaurismäen tuotanto vetoaa varmaan eniten. Olen myös heikkona Disneyn piirrettyihin. Tää voi olla monen mielestä melko siirappista, mutta Amelie on myös ihana <3

Haasteen heitän eteenpäin seuraaville ihanille bloggareille:


Madam B.C.
Sarppa
Kaunis Kameleontti
Kuparikukka
Mags

13. syyskuuta 2011

Möksällä

Käytiin Jaden kanssa kaverin mökillä Nastolassa viikonloppuna rentoutumassa ja sieniä keräämässä. Tänä syksynä onkin ollut hyvät sienisadot, ollaan saatu sienilahjoituksia vähän joka suunnalta ja herkkuja on syöty melkein viikoittain jo yli kuukauden ajan!

Saaliksi saatiin kanttarelleja ja muutama mustatorvisieni

















Apajille ajeltiin mönkkärillä

















Immilän myllyllä 

















Kotieläimiäkin bongattiin


































Lempikukkani Neiti Aurinkoinen. Kesää tulee ikävä. :(






















Tein myös pitkästä aikaa jotain itselleni. Rannekorussa vintaj-lankaan kieputeltuja isoja kirkkaita lasihelmiä, joissa pieni savuinen häivähdys. Lukkoriipuksen toin Barcelonasta heinäkuussa.


8. syyskuuta 2011

Keijumetsällä

Flunssaiset terveiset täältä Herttoniemestä. Ollaan oltu Jaden kanssa koko viikko tosi kipeänä, eikä tauti vaan ota loppuakseen.
Surkea olo vaati tänään jotain piristävää ja raikasta. Jotain oman väristä, jotain kaunista ja herkkää.
Koska rakastan keijuja ja juuri näiden makeanvedenhelmien väriyhdistelmää, koru syntyi kuin itsestään.
Skräppipaperista leikatun keijukaisen vangitsin lasikapussin alle valmiiseen korupohjaan.































Mitähän kivaa tuosta toisesta keijukaisesta keksisi? :)

7. syyskuuta 2011

Uri Geller iskee jälleen

Taivuttelin eilen taas lusikoita kuin Uri Geller konsanaan. Tällä kertaa otin riskin ja otin kokeiluun pari alpakkalusikkaa ja totta tosiaan - eivät ne kuumentamisesta miksikään menneet!
Rakas Bilteman tohoni kyllä teki pari kertaa tenän eikä antanut yhtäkkiä enää liekkiä, vaikka olin juuri täyttänyt sen. Ronkin täyttöreikää ja poltin toimi sen jälkeen jonkin aikaa, kunnes liekki taas otti ja katosi, eikä suostunut toimimaan ennenkun ronkin lisää. Sittenkin antoi liekkiä vain hetken aikaa kunnes sammui taas lopullisesti.
Nyt tarvitsen todella teidän kullanarvoisia neuvoja rakkaat kolleegat. Mitä teen väärin vai haluaako tohoni jo jäädä eläkkeelle?

Jos joku on perehtynyt näihin vanhoihin hopea- ja alpakkalusikoihin enemmänkin, haluaisin tietää enemmän näiden mallien nimistä ja tuotantovuosista. Tämän postauksen lusikat sekä nuo viimeaikaiset ovat ainakin peräisin 50-luvulta, mutta valmistettiinko niitä kenties pidempään?

Tässä nyt kuitenkin pidemmittä puheitta niitä kuvia. Ensimmäisenä tilaustyönä tehty sormus. Tämä olikin hankala työstää. Ei meinannut taipua muotoonsa millään, vaikka varsi ei ollutkaan kovin paksua tekoa. Lopputulos on kuitenkin ehdottomasti vaivan arvoinen. Lusikan kuviointi on vaan niin kaunis, että teen varmasti näitä vielä lisää ja itselleni myös!


































Tätä lusikkaa koristaa kauniit kielot. Pitää vielä patinoida, jotta saan nuo kuviot paremmin esille.














Nyt taitaa tulla pieni paussi lusikkakoruihin. Ainakin siihen asti että saan tuon polttimeni kuntoon...

4. syyskuuta 2011

Kuparia

Olen vierastanut kuparia pitkän aikaa, vaikka jossain välissä kyllä käytin sitä paljonkin. Rakastan kuitenkin haastaa itseni kokeilemaan itselleni hankalia värejä ja materiaaleja, joten eräänä iltana nappasin kuparilangan käteen ja päätin vääntää kokeeksi pari peruskorua telkkaria katsellessa.
Tällaisia niistä sitten tuli - ei mitään ihmeellistä, mutta tulipahan tehtyä. :)

Sinisiä 10mm jadehelmiä
















Brecciated jaspista 8mm

















Valkoista jadea. Yksityiskohtana pieni kuparisydän. 

















Lukot vääntelin myös itse ja taoin niitä vähän litteäksi.