Aina välillä tuo käsi tuntuu paremmalta, mutta sitten taas menee pahempaan suuntaan. Pahin on varmaan tällä hetkellä tuo niska-hartiaseutu, joka on ihan jumissa ja vihloo ikävästi. On kuitenkin ihan hyvä tehdä jotain silloin kun kipu sen sallii, näpertelyä pieniä määriä kerrallaan. Saa myös rauhassa keskittyä siihen että tekee oikein, hartioita jännittämättä.
Töissä on ihan pahinta, koska tekemistä ei oikein voi lopettaa kun siltä tuntuu. Omaan kehoon keskittymisestä puhumattakaan.
Mutta sitten niihin koruihin ja otsikon aiheeseen. Itämaisuutta henkivät korvikset swaroista, granaatista ja messingistä.
Ihania Red Magma -sävyisiä swarovskeja ja aurinkokiveä. Riipusosaan en ole oikein tyytyväinen, tuo ruskea kahvijapsis kun ei oikein näyttäisi kuuluvan joukkoon. Pitää varmaan tehdä uusiksi.
Omistan paljon Buddhapatsaita, mutta tällä on eniten tunnearvoa. Isäni lipaston päällä kököttää täsmälleen samanlainen patsas. Muistan lapsena ihailleeni sitä usein, vaikka en edes tiennyt kuka on Buddha. :)
Muutama vuosi sitten silmääni osui täysin samanlainen patsas erään divarin ikkunassa Pengerkadulla Kalliossa. Mieheni asui silloin tämän divarin yläkerrassa ja hän kävi ostamassa tämän minulle.
Sain muuten eilenkin mieheltäni lahjan! Posti toi kirjan, jota olin vihjaillut haluavani esimerkiksi joululahjaksi.
Jouluun on kuulemma vielä liian pitkä aika, joten muru päätti tilata kirjan minulle heti paikalla. Ihana mies! <3
Seuraan paria meikkiblogia ja yhdessä niistä suositeltiin tätä opusta. Olen armottoman huono meikkaamaan tai ainakin kokeilemaan uusia juttuja. Ehkä nyt pääsen tämän kanssa paremmin jyvälle meikkauksen saloihin. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti