13. lokakuuta 2012

Neiti Kädetön

Ajattelin ilmoittaa, etten ole kuollut. Tai lopettanut kokonaan korujen tekemistä, ainakaan vielä. Mielessä on kyllä käynyt taas vaikka minkä moista inhottavaa ja turhautunutta ajatusta siitäkin. Siis lopettamisesta, koruilun ja bloggauksen.

Aivan oikein. Tämä tyttö kärsii taas tuosta käsillätekijöiden viheliäisimmästä taudista - jännetupentulehduksesta. Ja tenniskyynerpäästä. Ja mistä lie hermovaurioista. Kaiken lisäksi tuo saatanallinen vaurio on pesiytynyt KUMPAANKIN käteeni! Voitteko kuvitella?

Jos olisin ollut taas fiksumpi, en olisi vääntänyt niitä näytöskoruja niin kovalla tahdilla ja olisin muistanut ne tärkeät venytykset ja tauotuksen (myös töissä toimistolla), mutta ei - tässä sitä taas ollaan. Eniten ärsyttää, kun tilaustyöt ovat jäässä ja ihania helmitarvikkeita tulossa.

Mietin turhautuneena jo, että pitäisikö vaan panna pillit pussiin ja lopettaa koko koruiluhomma, kun tässä tuntuu aina käyvän näin. Toisiin aatoksiin minut sai lääkäri, jonka luona kävin käsiäni näyttämässä. Lääkäri kuuli, että vaiva on tullut toimistotyön ja korujen liiallisen vääntämisen tuloksena. Hän huomasi korut päälläni ja kysyi ovatko ne tekemiäni ja kun vastasin että ovat, lääkäri melkein hyppäsi pystyyn ja tohkeissaan ihaili tuotoksiani niin että melkein punastuin.
"Tyttö hyvä. Mitä tahansa teetkin, älä hyvänen aika tätä harrastusta lopeta! Olet todella lahjakas ja mielestäni tästä pitäisi saada sinulle ihan täysipäiväinen ammatti!"

Kiitos lääkäri. Kiitos lukijat. Kiitos perhe, sukulaiset ja ystävät. Sitä tarvitsee joskus vähän tukea ja kannustusta kun on vaikeaa, niin jaksaa taas uskoa parempaan. En minä varmastikaan voisi helmistäni kokonaan luopua. Kunhan kiukuttelen, kun en pääse käsilläni luomaan. :)
Ylimääräisestä varastosta pitäisi tosin päästä eroon, tai kauniimmin sanottuna helmiä ja korutarvikkeita voisi adoptoida parempaan kotiin, etteivät pölyttyisi tuolla laatikon pohjalla. Kannattaa siis olla kärppänä lähipäivinä, kun saan nuo myytävät tavarat kuvattua.

Vaivasta huolimatta inspiraatio jyllää. Eikä tilannetta auta yhtään korukuvien kuolaaminen Pinterestissä.
Tässä vähän hauskoja ja oivaltavia inspiskuvia teillekin. Hyvää viikonloppua kaikille!

Source: etsy.com via Gesi on Pinterest


Source: etsy.com via Gesi on Pinterest




Source: etsy.com via Gesi on Pinterest











Source: etsy.com via Gesi on Pinterest


Source: geekologie.com via Gesi on Pinterest






Source: etsy.com via Gesi on Pinterest


12 kommenttia:

Miina kirjoitti...

Älä ihmeessä lopeta! Eikö käsille parasta kuntoutusta olekin juuri näpertely, tosin maltillinen sellainen...? ja ei tietenkään liian aikaisessa vaiheessa :) Inspiskuvat olivat ihania ja tulivat tarpeeseen, vähän on motivaatio ollut hukassa minullakin. :) Nyt kuitenkin löytymään päin jo!

Arna kirjoitti...

Juu lopettaa et saa :)
Toivottavasti kätesi parenevat pian ja sen jälkeen maltillisesti niiden uusien tarvikkeiden pariin. Onneksi aina voi hakea inspiraatiokuvia, jotka muuten on aivan ihania :) ja suunnitella tulevia koruja. Jaksamisia!

Riina Itkonen kirjoitti...

Ihania inspiskuvia ! Harmi käsiesi puolesta. Mutta hei, hae ihmeessä apua, ehkä olet jo hakenutkin. Itseltäni on leikattu ranteet kolme kertaa ja minulla tosiaan on kuten muillakin - vain kaksi rannetta :D. Ensin leikattiin v. 2006 vasemmasta kädestä jännetuppi, sitten vuonna 2008 oikeasta kädestä rannakanava ja vuonna 2010 vasemmasta kädestä rannekanava. Sormien puutumiset, yölliset kivut yms. helpottuivat. Valitettavasti körsin paljon muista terveysongelmista, mutta nuo leikkaukset mahdollistivat sen, että edelleen pystyy väkertämään ja näpertämään.

Tanja Laine kirjoitti...

Jaksamisia sinulle!

Ninni kirjoitti...

Yritän olla skarppina, sillä voisin adoptoida yhtä sun toista! =) Ja voimia tuon vaivan kanssa, itse odotan, milloin saan, koska uudessa harrastuksessani on paljon tarrautumista ja sormivoimat ovat ihan peestä! ja kun tällainen hentoinen ranne, siitä saa mies hyvän otteen, joka pitää melkein murtumiseen asti! Mennään niillä eväillä, jotka olemme elämässämme ja valinnoissamme saaneet ja KORUILUA ET LOPETA!! -näin kauniisti ilmaistuna ;) <3

outiriina kirjoitti...

sattuipa kohdallesi ihana lääkäri :) ja oli niin oikeassa... mutta oikeassa olet sinäkin, siinä suhteessa että tauotukset ja venytykset on syytä muistaa, että me saamme jatkossakin ihailla kunnossa olevien kättesi tuotoksia :)) kiitos inspiskuvista, tuo vetskari-idea on ihan kutkuttava ;)

Gesi kirjoitti...

Kiitos teille kaikille lämmittävistä ja kannustavista kommenteista! Näillä jaksaa taas pitkälle!

Lääkärit ovat vähän kahta mieltä käsien kuntoutuksesta. Toiset ovat sitä mieltä että niillä ei saisi tehdä mitään ennenkuin ovat kokonaan parantuneet ja toiset kehoittavatkin jumppaamaan ja tekemään maltillisesti jotain.
Itse yritän kuunnella kehoani, joka on nyt sitä mieltä että juuri nyt ei kannata käsiä juurikaan rasittaa, mutta kun ovat parempaan päin, kannattaa aloittaa venyttely ja kuntoutus pikkuhiljaa.

Kati kirjoitti...

Onpas ikävää, että kädet teki tenän. Ehkä pieni tauko on paikallaan, niin että saat itsesi nopeasti taas 'vääntelykuntoon'.. <3

Tinkki kirjoitti...

Voi miten ihania koruja taas! Nyt vain käsille taukoa ja sopivasti jumppaa, jotta taitavan koruilijan työ jatkuu! Tsemppiä ja pikaista paranemista!

Minulla on joskus ollut hieman samanlaista vaivaa. Tosin omani tuntuu tulevan eniten niskastani/selästäni, joka sitten säteilee myös käsiin. Ei hirveästi auta nököttää ensin 8h päivässä koneen ääressä ja sitten tehdä vielä kotona koruja. Onneksi viime aikoina jumppaaminen ja hyvät ohjeet fysioterapeutilta ovat auttaneet asiaa (ja hyvä patja).

Henna kirjoitti...

No voi harmi, että tämä inhottava vaiva on taas luonasi. Toivon, että pystyt oman vointisi ja olojesi mukaan jatkamaan tätä ihanaa harrastusta. Lääkäri kun oli oikeassa, lahjakas olet! Jaksamisia!

Minna Milosavljevic kirjoitti...

Et missään tapauksessa saa lopettaa sinä iyhania luomuksien tekijä! Mähän olisin ihan pulassa ilman sinua <3 Nyt vaabn lepäät ja kuuntelet kehoasia ja teet sen mukaan mitä kroppa sanoo. Voimarutistus!!

Mamma A. kirjoitti...

Allekirjoittaneen suuri unelma on että jonain päivänä osaisin tehdö juuri tuollaisia upeita ja oivaltavia koruja joissa on pilkettä:)