Kotona taas

Palailin melkein viikon mittaiselta Lahden lomaltani ja ajattelin jakaa teillekin loman ihanuutta muutamalla sanalla ja kuvalla. Viikko vierähti nopeasti ja voin kertoa että ihanaa oli! Ekat pari päivää möllötettiin kaverin äidin kämpällä, oli mahtavaa vain olla tekemättä mitään. Maanantaina alkoikin sitten urheilu. Kolme päivää Messilän rinteissä - eka päivä laudalla ja kaksi suksilla.
Vaihdoin suksiin, koska meni hermot siihen etten uskaltanut oikeen kantata jäisen mäen jyrkissä kohdissa ja siirtyminen rinteestä toiseen oli hankalaa ja hidasta laudan kanssa.
No eipä se meikäläisen skimbaus kovin hyvin mennyt ainakaan aluksi. Viimeksi olen suksilla laskenut 17 vuotta sitten ja laudallakin 6 vuotta sitten. :)

Siinä se menee. Vielä naurattaa, seuraava päivä olikin täyttä tuskaa jalkojen kanssa.

Maisemat oli huikeat auringon paisteella. Pakkanen vaihteli 8-25 asteen välissä. Onneksi päästiin laskemaan leudommallakin kelillä. Pahimmillaan piti käydä lämmittelemässä parin laskun välein.

Käytiin myös Sysmässä. ♥

Pousailua (aika nolo kuva jopa). Suksi-pose kuvaa ei näköjään otettu. 

No okei, okei. Vielä yhdet korvikset ettei karata liian kauas.
Vintage -ristit, kaiverrettua turkoosia ja korumetallia.

Löytöjä omasta korulippaasta

Olenpas ollut hölmö, kun olen kolunnut kirpputoreilta muiden vanhoja koruja, enkä ole tajunnut tutkia mitä aarteita omien vanhojen korujen joukosta löytyy. :D Aivan, miksi lähteä merta edemmäs kalaan?

Tällaisia juttuja löytyi eilen, kun pengoin erään monista korulippaista. Lisääkin lippaita löytyy vielä, joten tässä ei ole vielä läheskään kaikki. :)

Vasemmalla kaunis puukoru ripauksella meripihkaa. Tätä en meinaa paljoa muuttaa, pitäisi vain joko hiukan pidentää tai lyhentää. Koru on nyt vähän hölmön mittainen. Keskellä äidiltä pöllitty luuriipus, jossa kuvattu muinainen shamaanirumpu jonkinlaisella maailmankuvalla jossa muistaakseni maanpäällinen yläpuolella ja manala alapuolella. Oikealla joltain messuilta ostettu hopea/onyx aurinkoriipus. Vähän päässyt tummumaan. :)

Kellokaulakoru ja jonkinlainen pääsiäismuna -aiheinen kaulakoru. En tiedä saako näistä mitään, vai jätänkö ennalleen.

Brasiliasta tuotuja siemenistä tehtyjä koruja. Äiti toi nämä jostain intiaanikylästä. Muuten en raaskisi ehkä purkaa, mutta menevät sen verran mutkalle, että kyllä sittenkin taidan.

Oi, tämä oli pitkän aikaa lempikoruni joskus teini-ikäisenä. Tämäkin vähän hölmön pituinen, menee siis varmasti uudelleen tuunattavaksi!

Rannekorut on myös joiltain äidin Perun tai Brasilian reissuilta. Vasemman puoleisessa kuukiviä ja oikean puoleisessa erilaisia kivisiruja. Pienemmät riipukset hopeaa ja nalle varmaan jotain metallia. Nallen ajattelin käyttää johonkin lasten koruun. :)

Oi miten kaunis tämä riipus onkaan. Keskimmäinen kivi ametistia, pienemmistä ei tietoa. Sain tämän joskus 11-12 vuotiaana lahjaksi mummiltani ja taisi olla silloin ihan lemppari. Tämä jää varmasti itselle, kun saan tehtyä koruksi asti.

Blogi hiljenee lomani takia noin viikoksi. Lähdemme Jaden kanssa huomenna Messilään laskettelemaan! Vietän ensimmäistä hiihtolomaani sitten kouluvuosien, joten olen aika innoissani. :) Viimeisestä laskettelukerrasta on kuusi vuotta aikaa... toivottavasti pysyn edelleen laudan päällä.
Hyvää hiihtolomaviikkoa kaikille!

Ripaus kevättä

Labradoriitti - tuo muuten melko tylsän harmaa kivilaji, joka herää eloon auringon valossa.
Labbis on melkeinpä pakko kuvata ainakin osittain auringon valossa, jotta sen kaunis sinihohtoinen säihke pääsee oikeuksiinsa. Tosin välke on siltikin vaikea vangita kuvaan, kuten kävi nytkin vaikka ensin luulin onnistuneeni.

Korussa helmiä kahdessa rivissä. Toisessa rivissä 4 millisiä ab-värjättyjä särmikkäistä lasihelmiä ja toisessa sitä labradoriittia. Perhosriipus on kirppikseltä löytynyttä kierrätyskamaa, voi bongata myös edellisestä postauksesta.

Riipus kyllä sopii koruun kuin nenä päähän. Siinäkin meinaan hitunen sinistä välkettä, kuten tästä kuvasta voi päätellä.

Voi että miten yksi perhonen voikin saada mielen näin keväiseksi? ✿♥✿♥✿

Viikonlopun saalis

Olipas mukava viikonloppu. Eilen olin Minä Olen -messuilla auttelemassa äitiä. Messut alkaa olla jo aika nähny, kun olen niillä joka vuosi ollut joko auttamassa tai itse myymässä. Silti löytyi vielä jotain uutta ja ihanaa, nimittäin nämä aivan mielettömät papukaijan sulista tehdyt hiuskoristeet! Ostin nämä naiselta, joka saa sulkia ystävättärensä papukaijasta aina sulkasadon aikaan.
Nyt olisi tosissaan haussa joku papukaijan omistaja, joka voisi lähettää minulle sulkia silloin tällöin. Huutakaa siis hep, jos omistatte papukaijan tai tunnette jonkun joka omistaa! Haluaisin näitä kauniita sulkia korumateriaaleiksi. Maksaisin toki postarit ja hieman vaivanpalkkaa.

 Tänään oli kirppispäivä. Ei nyt mikään iso saalis, mutta ainakin edullinen. Näistä riipuksista taisin pulittaa ehkä euron yhteensä.

Rannekoru 10 sentillä ja korvikset 80-luvun alulta 40 sentillä.

En voinut vastustaa noita erikoisia valkoisia helmiä, vaikka muovia ovatkin.

Köyhät tuotokset

Tuntuu että olisin saanut kovin vähän aikaiseksi viime aikoina. Tai en oikeastaan ole, koska aika on mennyt tilaustöiden parissa. Ihmiset ovat kovasti tilailleet vanhoja malleja ja olen parhaani mukaan yrittänyt toteuttaa pyynnöt.
Tässä nyt kuitenkin jotain, eli yhdet vaivaiset korvakorut. :P Noh, parempi kuin ei mitään.

Syvän sinikseksi värjättyä jadea, ruusukvartsia ja hopeaa - patinoituna ja kirkkaana.

Nappisormuksia

Askarreltiin Jaden kanssa muutama nappisormus uusimman Ihana -lehden ohjeen innoittamana.
Nappisormuksissa ei sinänsä ole mitään erikoista tai vaikeaa, nappi on vain liimattu pikaliimalla valmiiseen sormuspohjaan. Söpöjä nämä silti on! ♥

Jotain ihan muuta

Hei taas ihmiset! Tämä tyttö sai sitten flunssan jälkitautina ihanan poskiontelontulehduksen. Olen ollut niin kipeänä maanantaista eiliseen, etten ole paljon jaksanut postailla, saatika koruilla. Eilen sain antibiootit tähän ja nyt alkaa pikkuhiljaa helpottamaan.

Alkoi tulla aika tylsää, mutta korujen tekeminen ei oikein napannut. Teki mieli tehdä jotain makuu-asennossa. Kaivoin esille syksyllä kesken jääneet kynsikkäät ja päätin neuloa ne loppuun.
Olen vähän pelännyt neulomista, koska en ole siinä kovin hyvä ja ilmeisesti neulon aika jännittyneessä asennossa. Molemmat jännetupentulehdukset tulivat aikoinaan jonkin neulontaprojektin jälkeen, vaikka tuskin se oli siinä kuitenkaan ainoa laukaiseva tekijä.

Tällaiset niistä sitten tuli. Ohje täältä. Lankana käytin Novitan Seitsemää Veljestä. Vähän liian paksua lankaa ehkä näihin...

Kynsikkäiden yläosasta tuli ehkä myös vähän liian pitkä. Onpa taas tosi kauniit lohkeilleet kynsilakat. :D

 
















Hahaa! Kaapista löytyikin aika täydellisen sopiva paita näiden kaveriksi. :)