Jaden koulukaverin äiti lahjoitti minulle viime talvena muutamia nappeja. Lupasin silloin tehdä niistä kiitoskorut äidille ja tyttärelle, joista tyttären toivekoru valmistui vasta eilen. Hyihyi minua, kun kesti näin kauan! Joskus tilaustyöt tuntuu hirmuisen vaikealle aloittaa, jos juuri sitä inspiraatiota ei niihin sillä hetkellä ole. Pakottamalla asia ei parane yhtään, vaan pikemminkin pahenee. Olen miettinyt, josko luopuisi kokonaan tilaustöiden tekemisestä. En haluaisi ihmisten antaa odottaa.
Tässäpä tuo Jaden kaverille menevä rannekoru. Neiti valitsi tuon suloisen kissanapin omista kokoelmistaan itse. Pelkäsin napin olevan liian iso ja hankalan muotoinen kiinnityksen kannalta, mutta ihan hyvin se toimiikin. Nyörinä käytin vaaleaa, hieman hopean sävyistä nahkanyöriä ja helminä 6mm lasihelmiä. Kisu näyttää vähän meidän Mintulta. :)
Eilen iski himo näpertää simppeleitä nilkkakoruja. Nämä tämän malliset nilkkikset, joista helmet roikkuvat ovat ihan all time -lemppareitani käytössä. Näyttävät nilkassa jotenkin tosi hienolle!
Tässä käytin kauniin sävyisiä helmiäislasihelmiä ja messinkiketjua.
Lopuksi päätin tehdä Jadellekin pitkästä aikaa korun ja niin syntyi tämä nilkkakoru huurteisista violeteista lasihelmistä ja hopeoidusta ketjusta.
Sellaista tällä kertaa :)