25. huhtikuuta 2013

Tenshan tenhoa

Kuvitelkaa ihminen, jonka selässä on kaikki mahdolliset paikat kipeänä, niin ylä- kuin alaselkäkin. Lisäksi vielä niska ja hartiat. Jep, se olen minä. Terveiset taas täältä sängynpohjalta. Alaselkä vammautui ensin ja yläselkä päätti olla messissä päivän perästä. Nyt on niin vahva lääkitys päällä, että pahoittelen jos artikulointini ei ole maailman selvintä.

Mutta hei, jotain hyvääkin - kädet sentään toimii! Niinpä kehittelin eilen illalla mukavan asennon sängylle korutarvikkeiden kanssa ja puuhailin aikani kuluksi korusetin.

Olen hillonnut noita kauniita tensha-helmiä jo sen verran pitkään, että oli aika tehdä asialle jotain.
Ensin linkittelin riipuksen jatkoksi pelkkiä mustia onykseja, mutta lopputulos näytti jotenkin tylsälle. Taiteellisuuspäissäni lisäsin ripauksen turkoosia jokikiveä koruun. Johan piristyi! Vai mitä mieltä olette?

 








































Helmet linkitetty hopealankaan ja väleissä pienet palat hopeaketjua. Meinasin muuten pyörtyä tässä eräänä päivänä, kun kävin ostamassa pitkän tauon jälkeen perussatsin hopealankaa. Hinta oli varmaan puolet enemmän mitä olisin samasta satsista maksanut vuosi sitten. Tätä menoa hopeakoruja ei kohta enää sitten tehdäkään..

15. huhtikuuta 2013

Tilaustyöt edistyy

.. hitaasti ja varmasti, vaikka ei ehkä ihan järjestyksessä. Seuraavana piti olla vuorossa pronssinen nimilaatta hevosen satulaan, mutta heitin sen hetkeksi hyllylle rikottuani pari sahanterää. Osaakin olla kovaa matskua!

Hermoja laannutellessa väkersin työkaverille kolmerivisen hopeisen rannekorun. Tämänkään kanssa ei kyllä mennyt ihan niinkuin Strömsössä. Tein nuo hopeiset linkit juottamalla neljä hopearengasta yhteen. Ensimmäinen meni nappiin, mutta toisen kanssa joutui tappelemaan, kun renkaat eivät jostain syystä halunnet juottua. Valmista tuli sitten lopulta kuitenkin!

Toiveena oli kolmerivinen rannekoru ja siihen "jotain turkoosia". Kun helmiä on paljon rivissä, tuntuu ettei pyöreät helmet oikein istu vierekkäin. Siispä valitsin keskimmäiseen riviin turkooseja riisin mallisia lasihelmiä ja niitä kehystämään pieniä fasetoituja hematiitin värisiä lasihelmiä. Lukko on Balin hopeaa.


















Detail-kuva juottamastani korulinkistä. Yksinkertainen ehkä, mutta niin pikkuinen että oli hankala juottaa :)


14. huhtikuuta 2013

Viikonlopun mausteet

Hyvää sunnuntai-iltaa! Viikonloppu sujui koruja tehdessä, niitä kuvaillessa ja siivoillessa. Huomasin äsken, etten ole käynyt edes ulkona pariin vuorokauteen, joten lähdin sitten ostamaan maitoa kaupasta, että saisi edes vähän raitista ilmaa. :)

Jade loihti eilen saippuakuplataidetta. Mikä onni, että parista nopeasti räpsäistystä kuvasta löytyi sattumalta tällainen otos! Sain ikuistettua kuplien pinnoilta ihmeellisiä värikkäitä taideteoksia. 


















Tätä korua tuli kasailtua pitkin viikonloppua. Ensin patinoin kunnon satsin hopealankaa. Sitten valikoin helmiä tuntikaupalla. Seuraavaksi tein lisää korupiikkejä, kun ne loppuivat kesken. Sitten patinoitiin taas. Lopulta koru oli valmis.

Värimaailmasta tulee mieleen Intia ja idän mausteet. Korun nimi voisi olla vaikka Spicy.
Kivinä akaattia, aventuriinia, korallia, marmoria, turmaliinia ja pari lasihelmeä.




































Yksi hiusnauha oli myös jäänyt kuvaamatta viime syksyltä


12. huhtikuuta 2013

(F)uusiointia

Kaivelin pitkästä aikaa esille ison metallisen keksipurkin, jossa säilytän kirppiksiltä löydettyjä vanhoja koruja. Purkki on täpösen täynnä kierrätystä kaipaavaa materiaalia. Olenkin kirppiskoruostolakossa siihen asti, että saan purkin tyhjennettyä puolilleen ja luotua noille vanhoille koruille uuden elämän.

Valitsin tuunauksen kohteiksi melko uskonnollista symboliikkaa. Ensimmäinen uusiointi ei juurikaan muuttunut alkuperäisestä (yllä). Äitini on tuonut minulle tämän korun vuosia sitten Egyptistä.

























Koru oli pujoteltu siimaan, joka oli kärsinyt ja aika kiemuralla. Pujotin helmet uuteen vaijeriin ja muutin vain hieman tuota etualan sommittelua. Onneksi löytyi ihan saman sävyisiä turkooseja kiviä. Ovat ilmeisesti howliittia. Tummat helmet sekä Ankh-riipus ovat hematiittia.



















Salamalla otettu kuva. Jännästi kyllä muuttuu koko kuvan tunnelma. Melkein voisi kuvitella, että ylempi kuva olisi salamalla otettu ja tämä alempi aamun utuisessa valokajossa.



















Seuraavaksi purkuun päätyi vanha rikkoutunut rukousnauha. Korusta irroitetut ovaalin malliset mustat puuhelmet olivat ällystyttävän hyvälaatuisia. Lieneekö ebenpuuta tai jotain vastaavaa laatukamaa, koska yhdessäkään helmessä ei ollut pienintäkään kulumaa.

























Tällainen tuli uuden elämän saaneesta korusta. Pujotin tämänkin vaijeriin, seuraksi turkooseja puuhelmiä ja hopeoituja pieniä metallihelmiä. Riipukseksi päätyi tämä kaunis puuriipus, jota olen hillonnut... hmm, ainakin neljä vuotta ihan vahingossa.




10. huhtikuuta 2013

No onkos tullut kesä ...

Uuden kameran ja editoimisen opetteluun menee tällä hetkellä niin paljon aikaa, että hyvä jos olen yhtään korua saanut väkerrettyä. Helmien ja hopean ostelemiselle on kyllä kummasti löytynyt jostain sopiva rako. Tilasin maailman kauneimpia helmiä eilen, joten eiköhän sille koruilulle löydy aikaa taas kun aarteet joskus kotiutuvat. :)

Tein myös lupauksen itselleni. Aion saada nyt kaikki kavereiden tekemät tilaustyöt purkkiin. Olen ollut kamalan saamaton ja toki myös syksyiset selkäongelmat ja nämä hiljattaiset näköongelmat ovat pistäneet ne hieman jäihin.

Aloitin työkaverin tilaamalla hiusnauhalla. Tämä tilattiin jo muistaakseni lokakuussa, kun selkävaivat iskivät ja olin tietenkin unohtanut koko tilauksen, kunnes maanantaina kaivelin nauhalaatikkoa ja siitä se ajatus sitten lähti..

Näitä tein tosiaan paljonkin viime kesänä ja ne ovatkin kyllä nimenomaan kesäkoruja! Täältä voi käydä kurkkimassa aikaisempia samanlaisia tekemiäni hiusnauhoja sekä 'in action' -kuvat, jos mietityttää miltä ne mahtavat päässä näyttää.


















Harjoittelin ensimmäistä kertaa salaman käyttöä koruja kuvatessa. Täytyy kyllä vähän vetää takaisin aikaisempaa periaatettani "ikinä en salamalla mitään kuvaa". Alla oleva kuva siis salamalla kuvattu siten, että kohdistin sen kattoa kohti, jolloin valo ei ole liian kova vaan jakautuu tasaisemmin. Eipä se tässä tapauksessa kuvan ja korun sielukkuutta onnistunut viemään.

Älkää kiinnittäkö liiaksi huomiota taustaan. Se on hätäratkaisuna taustakankaaksi vedetty verho :D

























Tämä kuva taas ilman salamaa luonnonvalossa. Salamalla kuvatussa näyttäisi olevan jopa tasaisemmat ja pehmeämmät sävyt, kuin tässä. Olen ollut niin väärässä tuon salaman suhteen. Enpä tosin ole aiemmin kuvannut irtosalamalla mitään, joten eipä ihme.

























Innostuin tuon ensimmäisen hiusnauhan näpertämisestä ja tein samaan hengenvetoon toisenkin. Tähän vaihdoin ruskean mokkanauhan ja sulkien tilalle oranssia.

























Pahoittelen tätä kamera ja kuvaushöpinääni niille, keitä korukuvaaminen ei kiinnosta. Blogini toimii itselleni ensisijaisesti työpäiväkirjana, joten koen myös kuvausasioiden ylöskirjaamisen tärkeänä asiana ainakin itselleni. Jos kuitenkin taipaleeni kuvaamisen saralla antaa joillekin apuja ja ideoita, se on vain plussaa :) Itse ainakin kaipaan hyviä korukuvausvinkkejä! Sisälläni kytee mieletön innostus uudesta vanhasta valokuvausharrastuksesta, jossa haluan kovasti kehittyä ja oppia uutta!


3. huhtikuuta 2013

Uusi kamera!

Ostin viime viikolla uuden kameran! Tuttava myi minulle kelpo hintaan vanhan Sony alpha 200 järjestelmäkameransa. Mukana tuli vielä kolme objektiivia, erillinen salama ja makrolinssi, juurikin korukuvausta varten. Uuden kameran hankinta on ollut suunnitteilla jo vuoden pari ja nyt kun sellainen tarjoiltiin hopeatarjottimella suoraan nenän eteen, en voinut kieltäytyäkään. :)

Uusi kaveri vaatii melkoisesti opettelua. En ole koskaan kuvannut kunnon järkkärillä, joten tekniikkapuoli alkaa vasta nyt viikon opettelun jälkeen pikkuhiljaa aukenemaan. Onneksi lähipiiristä löytyy paljon valokuvausharrastelijoita. Ostin mm. alla näkyvän kuvan valokuvausopukset vanhalta naapurilta (joista toinen on jo luettu) ja eräs hyvin lahjakas ystäväni lupasi pitää minulle pienen private-valokuvauskurssin vielä tällä viikolla.

Kaiken kukkuraksi pitäisi hankkia kunnon kuvankäsittelyohjelma ja opetella sellaisenkin käyttö (huh). Kuvan ottaminenhan on vasta puolet koko työstä. Tällä hetkellä editoin kuvat (älkää naurako) Macin omalla iPhoto ohjelmalla = en paljoakaan editoi.

Parhaat kuvat olen ottanut ihmisistä, korukuvausta en ole vielä päässyt juurikaan opettelemaan, koska ei ole syntynyt mitään uutta kuvattavaa. Tässä kuitenkin vähän maistiaisia. Kuvat saa suuremmaksi klikkaamalla ;)

Uudet parhaat ystäväni 



























Voi ihanuus miten kauniita käsinmaalattuja posliinihelmiä! Jokaisessa aivan omanlainen yksilöllinen kuviointi. Yhdistin helmet puuhelmien ja messingin kanssa.



































Nämä korvikset olen tehnyt jo varmaan yli puoli vuotta sitten. Osuivat silmään, kun etsin jotain harjoituskuvattavaa. Näissä metalliset linturiipukset, tummanvihreä-mustakuvioiset lasihelmet ja hopeoidut osat


Lopuksi vielä muutamia kuvailuja pääsiäisen Kokkolan sukulaisreissulta:

Ehta pohojanmaalainen pääsiäiskokko @ Kokkola, Rödsö



















Mysteerilaatikko metsän keskellä

















Vehoniemen automuseossa ehdin räpsäistä paluumatkalla vain pari kuvaa sulkemisajan korvilla
























Kotona odotti tyytyväinen kolli. Tällä ei tule ikävä, tyttökissalla vähän liiankin.