Siskolle

Ei minun siskolleni, (vaikka molemmat totisesti haluaisin hukuttaa lahjakoruihin) vaan tämä setti oli tällä kertaa tilaustyö, joka meni työkaverin siskolle syntymäpäivälahjaksi. Setissä kaulakoru, korvikset ja nilkkakoru.
Onneksi omilla siskoilla on myös piakkoin synttärit, toisella tosin jo ensi viikolla. Apua, tulee kamala kiire, kun oman tyttärenkin synttärit on vain kolmen päivän päästä ja neidin lahjakoru vielä kesken!

Lahjan saaja halusi ruiskukan värisiä, ei ihan pyöreitä helmiä ja nämä lasihelmet oli parasta mitä löytyi. Ei tule mitään tuon värisiä kivihelmiä äkkiseltään mieleen. Siniset helmet saivat seurakseen Helmiliinan upeita ja todella hyvälaatuisia makeanvedenhelmiä, Balin hopeiset kukkalinkit sekä hopeaa.
Sisko oli napannut toivotun mallin jo aikaisemmin tekemästäni kaulakorusta, joten tämä setti oli suht helppo toteuttaa. :)

Ruiskukan sinisen olen kokenut todella vaikeaksi väriksi, koska itselleni se ei sopisi ollenkaan. Nämä lähtivät vasta hetki sitten saajalle, joten en ole vielä kuullut palautetta. Jännittää... varsinkin miten tuo nilkkakorun erikoinen ja muunneltava säätösysteemi toimii käytännössä.

Ei muuta tällä kertaa. Hopeahommissa mennyt viime päivät. Alkaa olla jo ikävä helmiä, joten ehkä seuraavaksi taas niitä!

Go With The Flow

Tein tänään alkavan Flow-festivaalin kunniaksi itselleni Flow-sormuksen. Ensimmäinen versio meni juotosvaiheessa pilalle, koska en ollut viilannut päitä tarpeeksi huolellisesti.
Onneksi mulla oli tänään vapaapäivä ja pääsin työstämään sormusta heti aamusta. Tällä kertaa viilasin niin huolellisesti kuin suinkin ja juotos meni nappiin!

Aamukahvit tuloillaan? Ei vaan sormus lillumassa sitruunahapossa. :)

Sormukseen on punsseloitu teksti: "Go With The Flow".

Patinoin sormuksen ensin, jotta teksti tulisi paremmin esiin. Patinoinnin jälkeen kiillotin sormuksen ja patina jäi kirjainten rakoihin. Tuo "E" on kyllä vähän huonosti tarttunut. Noh, ei sen ollut tarkoituskaan olla täydellinen. :)

Tämän kanssa siis heilutaan tänään ja huolella. En malta odottaa, iik!

Ensimmäinen kotitekoinen hopeasormus!

Voin kertoa, että olen tällä hetkellä hyvin iloinen. :) Sain viimein valmiiksi ensimmäisen kokonaan kotioloissa valmistetun hopeasormukseni!

Näin alkuun menin siitä mistä aita on matalin, eli käytin puolipyöreää hopealankaa, enkä sahannut sormusta hopealevystä. Tämä oli yllättävän helppo tehdä ja muistin ihmeen paljon sormuksen teosta, vaikka viime kerrasta on puolitoista vuotta aikaa.
Isot kiitokset kuuluu silti Helmetin väelle, ilman teidän apuja ja neuvoja en olisi kyllä saanut sormuksesta edes sormuksen näköistä. :)

Tässä se nyt on! Vaikka onkin ihan perus, joutuu olemaan ihan pikkuisen ylpeä.

Tarkoitus oli alunperin tehdä sormus nimettömään, mutta siitä tuli vähän iso...
Sitten kun teen näitä lisää, pinoan ne sormeen päällekkäin. :)

Juotin myös pari hopearengasta korunosiksi. Toinen ihan sileä ja toinen vasaroitu rosoiseksi.

Ulvilan Hansamarkkinat

Heräsin tänä aamuna kello 5:00 ja olen lievästi sanottuna melko kuollut tällä hetkellä.
Kameraan tarttui kuitenkin niin kivoja kuvia Ulvilan Hansamarkkinoilta, missä oltiin tänään mamin ja Jaden kanssa myymässä, että oli pakko kirjoittaa vielä pieni postaus. :)

Meidän värikäs koju - kuten aina. Äidin neuleet kyllä herättää aina kiinnostusta - ja ilostusta. :)

Sain vallata pöydän toisen puolen ihan ite. Mami säätää taustalla.

Väsytti, mutta oli mukavaa.

Otin kaikki Isabellan maalamat ja tekemät puunappikorut mukaan. Ihmettelen suuresti, ettei näitä mennyt kaupaksi ainuttakaan! Olisin ainaki ite ostanut, hmph!

Jade oli nättinä linnanneitona.

Dokumentaatiota taistelunäytöksestä.

Tapahtuma oli Kokemäenjoen rannassa. Siellä bongailin aika monta sorsaa.

Ihana pieni lammas, Ramses. Oli ehkä maailman söpöin lambi, varsinkin kun ihmetteli mua ja mun kameraa pää kallellaan. ♥

Keskiaikaisesti pukeutuneita lapsia idyllisesti koivun juurella.

Olipa päivä. Kivasti meni korujakin kaupaksi! Nyt tää tyttö painuu pehkuihin, hyvää yötä!

Avainnauha

Jäätiin viime viikolla tyttären kanssa kämpän ulkopuolelle ilman avaimia ja jouduttiin hakemaan ne mieheltä Hakaniemestä asti iltamyöhällä.
Avainnauhan väkertäminen helmistä on roikkunut To Do-listalla pitkään (kuten moni muukin asia) ja nyt tämän harmillisen välikohtauksen seurauksena päätin tehdä itselleni sellaisen!

Nauha ei ehkä ole ihan mun värinen, mutta menköön toistaiseksi. Pihtarina käytin tähän vain jämälasihelmiä. :)

Korviskoukut Gesin tapaan

It´s tutorial time! Eka ohjeeni tässä blogissa jopa!
Luulen, että teen korviskoukkuni hieman eri tavalla kuin muut, korjatkaa jos olen väärässä. :)

Esittelen kaksi eri koukkumallia á la Gesi:

1. Tarvikkeet: Alusta, 0,8mm hopealankaa ja 3mm hopeahelmiä, pihdit, (katkaisu-, latta- ja pyörö-) sopivan kokoinen kynä, (minulla Gemshow-onlinen kynä, Täydellinen!) metallivasara, alasin sekä viila.

2. Ensimmäisen mallin koukkuihin ei tarvita kaikkia yllä näkyviä työkaluja. Hopealanka, kynä, pyöröpihdit ja viila riittää.

Pyöräytä hopealangan päähän pyöröpihdeillä silmukka

3. Sitten kynä kauniiseen käteen. (Minun käteni eivät sitten ole kovin kaunista katseltavaa, kynsilakat tosi rumasti, yäk!) Ota tiukka ote langasta ja pyöräytä lanka kynän ympärille.

Kas näin:

4. Muotoile langan päätä hieman joko kynää apuna käyttäen tai sitten lattapihdeillä. (ks. korviskoukku #2)

5. Katkaise lanka ja hio terävä pää viilalla kauniin pyöreäksi. Valmista tuli!

Sitten korvakorukoukku numero 2:


1. Pyöristä langan pää samalla tavalla kuin edellisessä ohjeessa. Pujota lankaan hopeahelmi.

2. Nappaa pyöröpihdeillä kiinni helmen yläpuolelta ja käännä lanka 90 asteen kulmaan.

3. Käännä koukku muotoonsa kynän avulla. Muista jälleen tiukka ote!

4. Muotoile langan pää kynällä tai lattapihdeillä. Tässä mallissa käytin lattapihtejä.






















5. Naputtele koukun pyöreä kohta vasaralla kevyesti litteäksi.

6. Viilaa jälleen pää nätiksi.

Ei siis sen vaikeampaa! Tässä kuvassa vielä valmiit koukkuset. Vähän on lanka kärsinyt. Koukut voi vielä hioa ja kiillottaa tai heittää rumpuun kiillottumaan.

Itse teen aina koukut itse, koska valmiina ne maksavat mielestäni ihan liikaa. Harjoitella voi vaikka hopeoidulla langalla ensin, jos ei uskalla hopealankaan heti tarttua.

Kertokaa rakkaat kolleegat, millä tavalla teette omat koukkunne?

P.s. Kiitos Mikalle kuvausavusta! ♥

Maan ääniä

Maanläheiset värit on aina ollut mun juttu. Pitkän värikkään kauden jälkeen olen huomannut pikkuhiljaa taas palaavani tuttujen ja turvallisten värien pariin niin vaatteiden kun korujenkin kanssa. Käytin joskus ruskeaa ihan kaikkialla ja nyt olen pitänytkin siitä taukoa pari vuotta totaalikyllästymisen jälkeen.
Ehkä nyt voisin taas alkaa tykätä luonnonläheisistä sävyistä, tuleehan se syksykin sieltä jo aika pian.

Intiasta tuotu marmorironsu sai lastikseen valtamerijaspiksista ja hopeasta tehdyt korvakorut.

Nilkkakoru lasihelmistä, puuhelmistä ja korumetallista. Melko hippiä sanoisin.
Malli on vanha, tämä jo kolmas yksilö! Yleensä en tee korusta useampaa kappaletta.

Luusta tehdyt riipukset nappasin mukaani pari päivää sitten Sinellistä. Kaveriksi löytyi varastosta ihan sopivat luuhelmet. Metallit korumetallia.

Kirppistelyä

Oltiin tänään siskon kanssa Valtterin kirppiksellä myymässä vanhoja rojujamme. Sisko lähtee syyskuussa Argentiinaan pidemmäksi ajaksi ja se myi suunnilleen koko elämänsä pois ihan pilkkahinnalla. Piti välillä pakottaa sitä pyytämään enemmän rahaa kamoistaan, kun myi liian halvalla. :P Silti raukka joutui heittämään loput kuteet roskalavalle, josta ihmiset hyökkäs niiden kimppuun kuin sika limppuun. Sitä tilannetta olisi oikeesti voinut verrata siihen, kun olisi jättänyt piknikeväät puistoon ja lokit olis lentäny joukolla kimppuun tapellen ja repien toisiltaan käsistä kamaa.

Kaiken kaikkiaan ihan mukava päivä ja myyntisaldokin ihan kohtuullinen, tosin tällä hetkellä olen aivan rättipuhkipoikki aikaisin heräämisestä ja kamojen kanniskelusta. Ei ehkä ihan maailman paras idea raahata kaikki myyntikamat tyttären kanssa kahteen naiseen julkisilla paikalle... Jep, hulluutta! Enpä satu omistamaan autoa, ajokortista puhumattakaan.


Myynnissä oli tietenkin koruja, vanhempia sellaisia, jotka ei kelpaa muuten myyntiin. Siskon tekemät ruotsinlippukorviksetkin kuvassa. ;)                                                                                                         

                                                                       
Pikkusisko näytti vaan kieltä kun yritin kuvata.

Meikätyttö kalansilmässä

Kirpparitytöt. :) Paljon oli tyhjiä pöytiä tällä kertaa, kuten kuvastakin näkyy. Aina kun olen Valtterissa käynyt, niin enpä ole yhtään tyhjää myyntipöytää nähnyt. Ehkä kirpparitädit ja sedät on vielä kesälomilla.

Amuletteja

Monella on varmasti rakkaita koruja, joilla on tärkeää tunnearvoa.
Minullakin on tällaisia koruja ollut jonkin verran. Esimerkiksi ilman rakasta sormustani en yleensä lähde mihinkään tärkeisiin tapaamisiin, koska uskon että sillä on suotuisia voimia. Sormuksen olen omin kätösin takonut hopeakorukurssilla puolitoista vuotta sitten. Se ei ole missään nimessä virheetön, mutta sormuksen ansiosta varmistuin siitä asiasta, että koruja haluan tehdä jonain päivänä ammatikseni.

Olisi kiva kuulla onko teillä lukijoilla henkilökohtaisesti tärkeitä koruja, joiden uskotte tuovan teille onnea?


Tässä rannekorussa hopeaa, amatsoniittia ja punainen sinooperihelmi, jossa jonkinlainen kiinalainen symboli. Yksityiskohtana pieni korallihelmi.

Lempikiveäni Fancy Jasperia eli suomalaisittain Intian akaattia, metallit tässäkin hopeaa.
Lukossa killuu eräs tuttu onnenmaskotti...  ;)

Nimestään johtuen tämä koru on myös esiteltävä tässä postauksessa.
Talisman -sarjan kaulakorussa turkoosi kiviriipus, pieniä vuorikristalleja ja hopeaa. Tämä on tilattukin jo aikaa sitten verkkokaupasta ja toivottavasti tuo nyt onnea uudelle omistajalleen. :)

Sudenkorentoja

Pitkästä aikaa jotain uutta! Muhun ehti iskeä aika paha korujumi, tai sitten se liittyi vaan jotenkin aivojen sulamiseen tässä helteessä. Aina kun yritin aloittaa koruilun ja pääsin pöydän ääreen, alkoi hiki virrata, eikä päässä liikkunut muuta kuin: "kuuma, kuuma, kuuma!"

Teinpä kuitenkin eilen nämä ihanat sudenkorento korvikset. Kivinä ametistit ja vuorikristallit. Sudenkorennot taisivat olla hopeoidut, muut osat hopeaa. Luulenpa, etten voi luopua näistä! 

Tämän setin tein itselleni Ilosaarirockiin. Ihmettelen vieläkin, miten en onnistunut hukkaamaan noita korviksia, kun rymysin menemään niiden kanssa. Onneksi en!

Lähikuva korviksista. Kivinä setissä aventuriinia ja amatsoniittia. Metallit messinkiä.

Helmiä on jo sen verran ikävä, että helteestä huolimatta väkertelin eilen aika monet korut ja tänään meinaan kyllä tehdä lisää!

Ihana viikonloppu!

Ja oikeastaan koko viime viikko. Oli kyllä paljon ohjelmaa joka päivälle; uimista, puistoilua, musiikkia, paljon paljon ystäviä, aurinkoa ja ulkoilmaa. <3

Koruja ei paljoa tullut tehtyä sattuneista syistä. Nämä kesäiset makramerannekorut sentään solmuttelin keskiviikkona Isabellan luona yöpyillessä. Täydellistä festarikamaa ensi viikonlopun Ilosaareen. :)

Perjantaina parhautta Alppipuistossa, Plutonium 74! <3

Piknikillä Pihlajasaaressa lauantaina

Sorsuli tuli norkoilemaan meidän eväitä

(Na)turismirannasta riitti hauskaa läppää

Piristyspaketti Ebaystä

On aina iloinen yllätys kun raskaan työpäivän jälkeen tulee kotiin ja ovella odottaa paketti. Tällä kertaa vastassa oli pieni aarrepaketti Ebaystä, joka sisälsi ihania riipuksia. En voinut vastustaa näitä, vaikka ehdin juuri tehdä sopimuksen itseni kanssa, että olen vähän aikaa tilauslakossa... hups!

Komea mustekalaherra. Tämän kohdalla luki "Silver Ox." Mitähän mahtaa meinata..? Hinnan perusteella ei kyllä luultavasti ole hopeaa, enkä leimojakaan löytänyt. Ehkä hopeoitu?

Sitten vähän messinkikappaleita. Toinen sudenkorennoista epähuomiossa väärinpäin. :)

Sellaista tänään. Nytpä olenkin koko viikon yksin kotona, kun mies lähti aamulla Berliiniin ja tyttö on isällään. Meinaan pistää ihan ranttaliksi! No ei, mutta en ainakaan siivoa, ennenkun on pakko. Teen vaan koruja, koruja, koruja, käyn ehkä joogassa ja tapaan ystäviä. Ihanaa!