Vaihtarit

Ystäväni M lahjoitti minulle viikko sitten kaappiensa kätköistä huimat yhdeksän mekkoa! Neidin 80 mekkoa sisältävä vaatekaappi kaipasikin jo hieman tyhjennystä, kun ovet eivät enää kuulemma meinanneet kiinni pysyä.

Mekoista ei huolittu korvausta, mutta sovittiin että teen vastalahjaksi muutaman korun. Saamasi pitää Neiti Mekkovirtuoosi!

Toiveväreiksi ilmoitettiin ainakin turkoosi ja pinkki, rannekorujen ja korvisten muodossa.
Neiti M ei kullan väriäkään vierasta, joten pääsin pitkästä aikaa pois mukavuusalueeltani. Kultaisen metallin kanssa pitää olla varovainen, ettei tule liian tätimäisiä viboja. Tai en minä tiedä, miksi kulta on jotenkin niin hankala juuri minulle. Voihan se olla vain harjoituksen puutetta. :)

Tätä korua ei kuitenkaan ollut yhtään hankala tehdä! Yhdistin kullan kanssa raikasta turkoosia jokikiven ja magnesiitin muodossa, hiekan väristä jokikiveä sekä muutaman kirkkaan, kultaiseen taittavan lasihelmen keventämään kokonaisuutta. Värit tuovat ehdottomasti mieleen kesän rantamaiseman, joten joukkoon eksyi uiskentelemaan myös pieni kultainen merihevonen.

Tyttömäiselle leidille vähän pinksua kesään! Pinkki käy mielestäni hyvin messingin kanssa, joten sillä tekosyyllä kaivelin messinkiosaset kehiin. Rannekoruun linkitin pinkiksi värjättyä jadea helmihattujen ja antiikkikultaisen perhosen kanssa. Simppeliä ja romanttista!

Ystäväni korvismaun tuntien piti kehittää hieman isomman mallista korvakillutinta. Näyttävän naisen pitää tietenkin omistaa suuret korvakorut! Näissäkin messinkiä ja värjättyä jadea.

Muutama korunen pitää vielä näpertää kiitokseksi upeista mekkosista. Ystäväni ansiosta minun ei tarvitse koko kesänä metsästää yhtään uutta mekkoa, joka on shoppailua inhoavan mielestä aika loistojuttu. :)

Vielä yksi valokuva, joka on sopivasti otettu tasan viikko sitten kyseisenä mekkopäivänä Pitkänsillanrannan auringonlaskusta. ♥

Täytepostaus

Tämän voisi melkein laskea täytepostaukseksi, koska tämän korun olen tehnyt melkein samanlaisena kertaalleen, mutta en muistaakseni ole alkuperäistä blogissa koskaan esitellyt.

Tämä rannekoru tilattiin minulta varmaankin alkuvuodesta 2009. Koru oli ikävä kyllä päässyt hapertumaan pahasti ja lopulta rikkoutunut. Koska koruillani on 100% tyytyväisyys ja myös korjaustakuu, lupauduin tietenkin fiksaamaan rikkoutuneen korun.

Alkuperäisessä korussa oli uskokaa tai älkää - vieläkin suuremmat vuorikristallimöhkäleet, jotka vaihdoin hieman pienempiin ja pujotin myös paksumpaan hopealankaan. Veikkaan, että edelliset 0,6mm hopealankaan kiepautetut kivimöhkäleet olivat korun heikko kohta. Niissä vain oli niin pienet reiät, ettei paksumpi lanka tullut kysymykseen. Toivottavasti nyt kestää!

Vuorikristallin lisänä valkeita suurehkoja makeanvedenhelmiä, keskellä kaunis Balilta asti raahattu hopeahelmi ja Balin hopeinen lukko.

Pistin pakettiin viivästyksestä johtuen nuo edellisen postauksen vuorikristalli/mv-helmi korvikset, kun sopivat yhteen tämän kanssa niin hyvin. :)

♥: lla

Flunssaiset terveiset sairaslomalaiselta. Onnistuttiin jotenkin saamaan miehen kanssa angiina tähän väliin. Toukokuussa? Miten voi olla edes mahdollista?

Vaikka kuume on jo hellittänyt, on puhti jotenkin totaalisen poissa. Voimat riitti juuri ja juuri muutaman korvisparin tekemiseen. Sairaana tai ei - romantiikkaa taitaa silti leijua ilmassa.

Työkaveri tilasi kummitytölleen synttärilahjaksi korvikset. 8-vuotias nuori neiti on kuulemma kovasti ihastellut minun tekemiäni korviksia, joten onhan hänellekin sellaiset saatava. :) Toiveena oli jotain pinkkiä - tietenkin! Tilaajan kanssa mietittiin, että korvikset voisivat olla melko lyhyet ja käytännölliset, jotta eivät leikin tuoksinnassa vain hukkaan joutuisi. Siksi päädyttiin koukkujen sijasta nappikorviskiinnitykseen. Malli on vanha, mutta hyväksi havaittu. Materiaalina swarosydämet ja biconet. Metallit hopiaa.

Swarovskilaatikkoa kaivellessa innostuin väkertämään siniset serkutkin. Näiden sydänten säihkettä oli tosi vaikea saada tallennettua kuvaan.

Helmikirppikseltä tilatut vuorikristallisydämet saapuivat sopivasti eilen, joten pakkohan niistäkin oli jotain sydämellistä tehdä. Nämä ovat kyllä sellaiset oikein klassisen kauniit killuttimet! Ihan morsianmatskua.

5 in 1

Sain pitkästä aikaa tilaustyöksi miesten korun työkaverin kautta. Vieläpä rannekorun, joita olen tehnyt miesversioina ehkä peräti kaksi. Tervetullutta vaihtelua siis!

Toiveena oli monirivinen koru, rosoisuutta, ruosteisuutta, viikinkiä ja äijää. Alunperin oli suunnitelmissa sahata koruun jokin kelttiläinen riipus, mutta luovuttiinkin kokonaan riipusideasta käytännön syistä. Näissä kuvissa korussa roikuskelee vielä ideointivaiheessa killunut helmi, joka luultavasti jää kokonaan pois. Koittakaa siis kuvitella koru ilman sitä. :)

Koruun on kiinnitetty viisi riviä - kahdessa rivissä sekalaisia helmiä (lasi, kivi ja luuhelmiä), yksi rivi solmumaista messinkiketjua, makrame-punottu osio ja letitettyä ruskeaa nahkanyöriä.

Tästä tuli kyllä aika kiva! Voisin tehdä itsellenikin jonkin tuollaisen kesäfestarikoruksi. Oma mieskin kehui kovasti ja käski tekemään hänellekin tuon tyyppisen rannekorun. Ohhoh, eipä ole sieltä suunnalta pitkään aikaan tullutkaan tilauksia!

Toivotaan, että korun saajakin on tyytyväinen. Tämä luovutetaan vasta maanantaina.

Kierrätystehdas 2013

Kierrätyksen suurena ystävänä on suorastaan ihme, että tämän vuotinen Kierrätystehdas oli ensimmäiseni. Lienee sanomattakin selvää, että ihastuin suunnattomasti tapahtuman antiin - kierrätetystä materiaalista valmistettuihin tuotteisiin ja työpajoihin, joissa pääsi itsekin kokeilemaan kierrätystavaran hyödyntämistä.

Tykkään Lorun vaatteista ja asusteista tavattoman paljon! Tälläkään kerralla ei sitten tarttunut mitään mukaan, vaikka aina näitä juttuja ihastelenkin. Tosin lupasin itselleni, että tässä taloudellisessa tilanteessa en sitten haksahda mihinkään ihanuuksiin, vaan menen paikalle vain kuvaamaan :)

Yläkerrassa oli erilaisia työpajoja, joihin pääsi osallistumaan joko pientä korvausta vastaan tai täysin ilmaiseksi. Tässä tehdään sanomalehdestä ja rautalangasta lintuja.

Ja tässä virkataan jämäkankaista ruusukkeita

Uutena tuttavuutena ihastuin valtavasti näihin Erikoistekijä Jussi Kontion taideteoksiin

Kierrätyskeskuksen Plan B uusiotuotteiden mallisto oli ihan uusi juttu minulle. Harmi, ettei noista mekoista ole parempaa kuvaa, olivat meinaan aika makoisia.

ReMake!

Hieman ehkä kiireellä tuli juostua tuo Kierrätystehdas läpi. Olisin mielelläni perehtynyt paremminkin, mutta päivälle oli muitakin suunnitelmia.

Kaapelitehtaalta suuntasin kohti Töölönlahtea. Hankin juuri kameraani uuden pyöröpolarisaatiosuodattimen, jota halusin päästä testaamaan veden äärelle.

Toimii! Taivas ja vesi hehkuvat supersinisenä ♥

Helsinki City Run sattui sopivasti samalle päivälle ja vietinkin loppuajan juoksijoita kalliolla kuvaten.

Sää oli aurinkoinen ja hetkittäin tuli oikeasti jopa kuuma. Puistokausikin tuli avattua! Kaikenkaikkiaan erittäin onnistunut ja tapahtumarikas päivä. :)

Hyvää sunnuntai-iltaa kaikille!

                         

Pöllöttää!

Lauantaihuomenta kaikille! Kylläpä tuli herättyä kovin pirteänä ja aikaisin siihen nähden, että on sentään vapaapäivä. Ajattelinpa tästä lähteä käväisemään Kierrätystehtaalla, jos sieltä vaikka tarttuisi mukaan pari hyvää ideaa ja ehkä muutamia kuviakin, joista voisi sitten koostaa pienen jutun blogiinkin!

Tein vapuksi parit pöllökorvikset, joista nämä oranssit jäivät omiin korviin ja nuo sini-punaiset kiikutin lahjaksi rakkaalle ystävälle ja meidän vappuemännälle.

Pöllöjen kaverina maailman kauneimpia tsekkiläisiä lasihelmiä. ♥

Tenshan tenhoa

Kuvitelkaa ihminen, jonka selässä on kaikki mahdolliset paikat kipeänä, niin ylä- kuin alaselkäkin. Lisäksi vielä niska ja hartiat. Jep, se olen minä. Terveiset taas täältä sängynpohjalta. Alaselkä vammautui ensin ja yläselkä päätti olla messissä päivän perästä. Nyt on niin vahva lääkitys päällä, että pahoittelen jos artikulointini ei ole maailman selvintä.

Mutta hei, jotain hyvääkin - kädet sentään toimii! Niinpä kehittelin eilen illalla mukavan asennon sängylle korutarvikkeiden kanssa ja puuhailin aikani kuluksi korusetin.

Olen hillonnut noita kauniita tensha-helmiä jo sen verran pitkään, että oli aika tehdä asialle jotain.
Ensin linkittelin riipuksen jatkoksi pelkkiä mustia onykseja, mutta lopputulos näytti jotenkin tylsälle. Taiteellisuuspäissäni lisäsin ripauksen turkoosia jokikiveä koruun. Johan piristyi! Vai mitä mieltä olette?

 

Helmet linkitetty hopealankaan ja väleissä pienet palat hopeaketjua. Meinasin muuten pyörtyä tässä eräänä päivänä, kun kävin ostamassa pitkän tauon jälkeen perussatsin hopealankaa. Hinta oli varmaan puolet enemmän mitä olisin samasta satsista maksanut vuosi sitten. Tätä menoa hopeakoruja ei kohta enää sitten tehdäkään..

Tilaustyöt edistyy

.. hitaasti ja varmasti, vaikka ei ehkä ihan järjestyksessä. Seuraavana piti olla vuorossa pronssinen nimilaatta hevosen satulaan, mutta heitin sen hetkeksi hyllylle rikottuani pari sahanterää. Osaakin olla kovaa matskua!

Hermoja laannutellessa väkersin työkaverille kolmerivisen hopeisen rannekorun. Tämänkään kanssa ei kyllä mennyt ihan niinkuin Strömsössä. Tein nuo hopeiset linkit juottamalla neljä hopearengasta yhteen. Ensimmäinen meni nappiin, mutta toisen kanssa joutui tappelemaan, kun renkaat eivät jostain syystä halunnet juottua. Valmista tuli sitten lopulta kuitenkin!

Toiveena oli kolmerivinen rannekoru ja siihen "jotain turkoosia". Kun helmiä on paljon rivissä, tuntuu ettei pyöreät helmet oikein istu vierekkäin. Siispä valitsin keskimmäiseen riviin turkooseja riisin mallisia lasihelmiä ja niitä kehystämään pieniä fasetoituja hematiitin värisiä lasihelmiä. Lukko on Balin hopeaa.

Detail-kuva juottamastani korulinkistä. Yksinkertainen ehkä, mutta niin pikkuinen että oli hankala juottaa :)

Viikonlopun mausteet

Hyvää sunnuntai-iltaa! Viikonloppu sujui koruja tehdessä, niitä kuvaillessa ja siivoillessa. Huomasin äsken, etten ole käynyt edes ulkona pariin vuorokauteen, joten lähdin sitten ostamaan maitoa kaupasta, että saisi edes vähän raitista ilmaa. :)

Jade loihti eilen saippuakuplataidetta. Mikä onni, että parista nopeasti räpsäistystä kuvasta löytyi sattumalta tällainen otos! Sain ikuistettua kuplien pinnoilta ihmeellisiä värikkäitä taideteoksia. ♥

Tätä korua tuli kasailtua pitkin viikonloppua. Ensin patinoin kunnon satsin hopealankaa. Sitten valikoin helmiä tuntikaupalla. Seuraavaksi tein lisää korupiikkejä, kun ne loppuivat kesken. Sitten patinoitiin taas. Lopulta koru oli valmis.

Värimaailmasta tulee mieleen Intia ja idän mausteet. Korun nimi voisi olla vaikka Spicy.
Kivinä akaattia, aventuriinia, korallia, marmoria, turmaliinia ja pari lasihelmeä.

Yksi hiusnauha oli myös jäänyt kuvaamatta viime syksyltä

(F)uusiointia

Kaivelin pitkästä aikaa esille ison metallisen keksipurkin, jossa säilytän kirppiksiltä löydettyjä vanhoja koruja. Purkki on täpösen täynnä kierrätystä kaipaavaa materiaalia. Olenkin kirppiskoruostolakossa siihen asti, että saan purkin tyhjennettyä puolilleen ja luotua noille vanhoille koruille uuden elämän.

Valitsin tuunauksen kohteiksi melko uskonnollista symboliikkaa. Ensimmäinen uusiointi ei juurikaan muuttunut alkuperäisestä (yllä). Äitini on tuonut minulle tämän korun vuosia sitten Egyptistä.

Koru oli pujoteltu siimaan, joka oli kärsinyt ja aika kiemuralla. Pujotin helmet uuteen vaijeriin ja muutin vain hieman tuota etualan sommittelua. Onneksi löytyi ihan saman sävyisiä turkooseja kiviä. Ovat ilmeisesti howliittia. Tummat helmet sekä Ankh-riipus ovat hematiittia.

Salamalla otettu kuva. Jännästi kyllä muuttuu koko kuvan tunnelma. Melkein voisi kuvitella, että ylempi kuva olisi salamalla otettu ja tämä alempi aamun utuisessa valokajossa.

Seuraavaksi purkuun päätyi vanha rikkoutunut rukousnauha. Korusta irroitetut ovaalin malliset mustat puuhelmet olivat ällystyttävän hyvälaatuisia. Lieneekö ebenpuuta tai jotain vastaavaa laatukamaa, koska yhdessäkään helmessä ei ollut pienintäkään kulumaa.

Tällainen tuli uuden elämän saaneesta korusta. Pujotin tämänkin vaijeriin, seuraksi turkooseja puuhelmiä ja hopeoituja pieniä metallihelmiä. Riipukseksi päätyi tämä kaunis puuriipus, jota olen hillonnut... hmm, ainakin neljä vuotta ihan vahingossa.

No onkos tullut kesä ...

Uuden kameran ja editoimisen opetteluun menee tällä hetkellä niin paljon aikaa, että hyvä jos olen yhtään korua saanut väkerrettyä. Helmien ja hopean ostelemiselle on kyllä kummasti löytynyt jostain sopiva rako. Tilasin maailman kauneimpia helmiä eilen, joten eiköhän sille koruilulle löydy aikaa taas kun aarteet joskus kotiutuvat. :)

Tein myös lupauksen itselleni. Aion saada nyt kaikki kavereiden tekemät tilaustyöt purkkiin. Olen ollut kamalan saamaton ja toki myös syksyiset selkäongelmat ja nämä hiljattaiset näköongelmat ovat pistäneet ne hieman jäihin.

Aloitin työkaverin tilaamalla hiusnauhalla. Tämä tilattiin jo muistaakseni lokakuussa, kun selkävaivat iskivät ja olin tietenkin unohtanut koko tilauksen, kunnes maanantaina kaivelin nauhalaatikkoa ja siitä se ajatus sitten lähti..

Näitä tein tosiaan paljonkin viime kesänä ja ne ovatkin kyllä nimenomaan kesäkoruja! Täältä voi käydä kurkkimassa aikaisempia samanlaisia tekemiäni hiusnauhoja sekä 'in action' -kuvat, jos mietityttää miltä ne mahtavat päässä näyttää.

Harjoittelin ensimmäistä kertaa salaman käyttöä koruja kuvatessa. Täytyy kyllä vähän vetää takaisin aikaisempaa periaatettani "ikinä en salamalla mitään kuvaa". Alla oleva kuva siis salamalla kuvattu siten, että kohdistin sen kattoa kohti, jolloin valo ei ole liian kova vaan jakautuu tasaisemmin. Eipä se tässä tapauksessa kuvan ja korun sielukkuutta onnistunut viemään.

Älkää kiinnittäkö liiaksi huomiota taustaan. Se on hätäratkaisuna taustakankaaksi vedetty verho :D

Tämä kuva taas ilman salamaa luonnonvalossa. Salamalla kuvatussa näyttäisi olevan jopa tasaisemmat ja pehmeämmät sävyt, kuin tässä. Olen ollut niin väärässä tuon salaman suhteen. Enpä tosin ole aiemmin kuvannut irtosalamalla mitään, joten eipä ihme.

Innostuin tuon ensimmäisen hiusnauhan näpertämisestä ja tein samaan hengenvetoon toisenkin. Tähän vaihdoin ruskean mokkanauhan ja sulkien tilalle oranssia.

Pahoittelen tätä kamera ja kuvaushöpinääni niille, keitä korukuvaaminen ei kiinnosta. Blogini toimii itselleni ensisijaisesti työpäiväkirjana, joten koen myös kuvausasioiden ylöskirjaamisen tärkeänä asiana ainakin itselleni. Jos kuitenkin taipaleeni kuvaamisen saralla antaa joillekin apuja ja ideoita, se on vain plussaa :) Itse ainakin kaipaan hyviä korukuvausvinkkejä! Sisälläni kytee mieletön innostus uudesta vanhasta valokuvausharrastuksesta, jossa haluan kovasti kehittyä ja oppia uutta!

Uusi kamera!

Ostin viime viikolla uuden kameran! Tuttava myi minulle kelpo hintaan vanhan Sony alpha 200 järjestelmäkameransa. Mukana tuli vielä kolme objektiivia, erillinen salama ja makrolinssi, juurikin korukuvausta varten. Uuden kameran hankinta on ollut suunnitteilla jo vuoden pari ja nyt kun sellainen tarjoiltiin hopeatarjottimella suoraan nenän eteen, en voinut kieltäytyäkään. :)

Uusi kaveri vaatii melkoisesti opettelua. En ole koskaan kuvannut kunnon järkkärillä, joten tekniikkapuoli alkaa vasta nyt viikon opettelun jälkeen pikkuhiljaa aukenemaan. Onneksi lähipiiristä löytyy paljon valokuvausharrastelijoita. Ostin mm. alla näkyvän kuvan valokuvausopukset vanhalta naapurilta (joista toinen on jo luettu) ja eräs hyvin lahjakas ystäväni lupasi pitää minulle pienen private-valokuvauskurssin vielä tällä viikolla.

Kaiken kukkuraksi pitäisi hankkia kunnon kuvankäsittelyohjelma ja opetella sellaisenkin käyttö (huh). Kuvan ottaminenhan on vasta puolet koko työstä. Tällä hetkellä editoin kuvat (älkää naurako) Macin omalla iPhoto ohjelmalla = en paljoakaan editoi.

Parhaat kuvat olen ottanut ihmisistä, korukuvausta en ole vielä päässyt juurikaan opettelemaan, koska ei ole syntynyt mitään uutta kuvattavaa. Tässä kuitenkin vähän maistiaisia. Kuvat saa suuremmaksi klikkaamalla ;)

Uudet parhaat ystäväni ♥

Voi ihanuus miten kauniita käsinmaalattuja posliinihelmiä! Jokaisessa aivan omanlainen yksilöllinen kuviointi. Yhdistin helmet puuhelmien ja messingin kanssa.

Nämä korvikset olen tehnyt jo varmaan yli puoli vuotta sitten. Osuivat silmään, kun etsin jotain harjoituskuvattavaa. Näissä metalliset linturiipukset, tummanvihreä-mustakuvioiset lasihelmet ja hopeoidut osat

Lopuksi vielä muutamia kuvailuja pääsiäisen Kokkolan sukulaisreissulta:

Ehta pohojanmaalainen pääsiäiskokko @ Kokkola, Rödsö

Mysteerilaatikko metsän keskellä

Vehoniemen automuseossa ehdin räpsäistä paluumatkalla vain pari kuvaa sulkemisajan korvilla

Kotona odotti tyytyväinen kolli. Tällä ei tule ikävä, tyttökissalla vähän liiankin.