Hilirimpsis!

Jollakulla ollut taas vaikeuksia keksiä otsikkoa :D

Harmittaa, että blogia tulee nykyään päivitettyä niin kovin harvoin. Mutta minkäs käsivammaisena teet, kun koruja ei synny enää entiseen tapaan. Kärsin niin pahoista hermosäryistä parisen viikkoa, etten pystynyt edes normi kotihommia tekemään. Sain viikko takaperin kuitenkin lääkityksen jokseenkin kuntoon, joten nyt olen uskaltanut taas pikkuisen varovasti näperrellä jotain korusia - tässäpä näitä olisi!

Taas yksi tätä lasikapussiriipus -sarjaa. Kapussin alla lymyilee jälleen siitä vanhasta Papayan kalenterista leikattu neitokaisen kuva. Helminä värjättyä jadea (4mm ja 6mm), 3mm onykseja ja mustia siemenhelmiä. Metalliosat hopeoituja. Todisteena tämän päiväisestä auringonpaisteesta tuo pieni valojuovakin livahtanut kuvaan. :)

Edelliset pääskyskorvikset olivat varsinainen succee ja ne myytiinkin ennätysnopeasti. Lisää saman tyyppisiä korviksia jäi kaipaamaan niin moni, että aloin kaivelemaan helmikauppoja läpi pääskyslinkkejä metsästäen, sillä ne olivat päässet loppumaan. Sepäs olikin hankalampaa, mitä alunperin kuvittelin. Onneksi lopulta tärppäsi Ebayn puolelta ja lintuset muuttivat vihdoin toissapäivänä meille.

Ylemmissä vuorikristallibrioletit ja alemmissa mustat lasibrioletit. Lisänä patinoitua hopeaa.

Leppoisaa keskiviikkoiltaa kaikille! Toivottavasti nähdään taas pian!

Sammalmetsissä

Tänään innostuin yllättäen vihreän ja keltaisen yhdistelmästä. Tuntuisivat toimivan loistavasti yhdessä, mutta jostain syystä en ole tainnut aiemmin naittaa niitä keskenään. Hämmentävää.
Kuuden koruiluvuoden jälkeenkin sitä oppii nähtävästi tällaisia perusjuttuja värimaailmoista.

Riipuksena killuu suurehko sammalakaatti, jonka kaveriksi ei harmikseni löytynyt samaa kivilajikkeen helmiä. Korvasin tuon samankaltaisen tummanvihreän kambabajaspiksella. Keltainen kivi on sitriiniä. Koruun uiskenteli vaivihkaa myös hiukan välkehtivää labradoriittia, jonka välkettä oli taas kerran vaikea vangita kuviin. On se velmu kivi!

Laatikoistani ei löytynyt myöskään tarpeeksi paksua hopeaketjua. En ole ostanut minkään sortin hopeaketjua aikoihin ihan siitä syystä, että se tuppaa olemaan niin tyyristä. Ketjua oli kuitenkin saatava, joten vääntelin s-mallisia lenkkejä patinoidusta hopealangasta ja kiinnitin ne toisiinsa. Tadaa! - Köyhän naisen hopeaketju!

Koru on lyhyen mallinen ja asettuu kaulalla tosi nätisti

Kuvia editoidessani aloin epäröimään, onko tuo sommittelu sittenkään toimiva. Luonnossa tuo epäsymmertisyys ei kuitenkaan näytä jostain syystä ollenkaan hölmölle, joten jätetään näin.

Ihanan syksyiset värit, vaikka mitään punaisen sävyjä ei tällä kertaa käytettykään. Sellainen viileä ja hillitty syksykoru, vai mitä? :)

When the Doves Cry

Tänään syntyi pääskykoruja. Jos ne itkevät, niin toivottavasti edes ilosta, hehheh. :)

Kaulakorusta tulikin otettua monta kuvaa eri kulmista. Läiskästääs ne kaikki tähän nyt sitten.

Lasikapussin alla lymyilevä kuva on leikattu vanhasta Papayan seinäkalenterista, josta löytyykin varsin vintagemaista kuvamateriaalia. Jos jotakuta kiinnostaa nämä kauniit kalenterit ja muut oheistuotteet, niitä voi tutkailla täällä.

Tuntuu joka kerta hankalalta luopua yhdestä kuvasta, kun ovat niin hienoja. Vähän sellaista NERIK matskua (NäitäEnRaaskiIkinäKäyttää) nekin siis ovat!

Riipuksen värejä mukaillen helmiksi valikoitui Fancy jaspista eli Intian akaattia sekä hiekan värisiä jokikiviä.

Korvisten hopeiset linturiipukset ja upeat vaaleanpunaiset kalsedonit kaivelin myös niinikään Nerik-laatikon syövereistä. Pisaroiden ympärille kiepautin ohutta hopealankaa sykkyrälle. Herkkistä ♥ 

Triplakvartsit

Rentouttavaa perjantai-iltaa rakkaat lukijat! Tervetuloa myös kaikki uudet korufanit. :)

Nyt taisi tulla se hetki, että teki mieli tehdä se vähän isompi projekti. Inspiroiduin kolmen kvartsin yhdistelmästä: savukvartsista, kirsikkakvartsista ja vuorikristallista. Viimeiseksi mainittukin on kvartsi suomenkielisestä nimestään huolimatta (clear quartz).

Päätin olla pitämättä kiirettä, linkitellä korua hissukseen eteenpäin, käsiä liikaa rasittamatta. No kuinkas kävikään - innostuin liikaa ja koruhan valmistui parissa tunnissa. Ja nyt vähän käsiä kolottaa, tietenkin. Hopealankaa tähän kului ihan laittoman paljon. Hopeapihi sydämeni itki jokaisella katkaisupihtien nipsaisulla, nyyh.

Innostuin myös kuvailemaan korua romanttisen rekvisiitan kanssa. Pitäisi panostaa erilaisiin kuviin hieman enemmänkin, mutta olen pohjimmiltani laiskanpuoleinen. Harmi kun aurinko ehti mennä piiloon juuri kun olin saanut kuvauspisteen kasattua valmiiksi. Olisin halunnut tähän hieman kuulasta (ei suoraa) auringonvaloa, mutta ei sitten! Näillä mennään.

Näissä pitsikuvissa koru ei ole vielä täysin valmis. En malttanut olla kuvaamatta välissä :D

Ilostuin kovasti, kun mallailemani pieni vuorikristallisydän mahtui tuohon kauan hillottuun Balin sydänkehykseen. Kehys vaatii juurikin sydämenmuotoisen helmen, enkä yhtäkään kokeilemaani helmeä ole koskaan tuohon saanut menemään, paitsi nyt! Win!

Koru on pitkä, juuri sen mittainen millaisia tykkään käyttää. Olen haltioitunut noista väreistä, joten mietin vielä pidänkö tämän itselläni vai laitetaanko myyntiin. Kyllä saattaisin luopuakin, jos joku on kiinnostunut. :)

Korupula

Meinasipas iskeä paha korupula.. minulle! Onkohan tää sellainen juttu, ettei suutarilla ole nyt itsellään kenkiä? Kesällä on päässyt hukkumaan pari käyttökoruani, joten päätin tehdä jotain kivaa lahjaksi itselleni. Pitkästä aikaa! Joskus kannattaa hemmotella itseään.

Olen pyöritellyt jo hetken mielessäni vahvaa vastavärikorua punaisen ja sinisen yhdistelmällä. Kaivellessani korulaatikoita tänään, käsiin osui unohdettu riipus. Ostin tämän 2009 Aasian kierrokselta Bangkokista Chatuchak Marketista. Riipus taisi olla jo alkujaan vähän heikossa hapessa, kuten lähtökuvasta näkyy:

Irroitin rikkinäiset härpäkkeet ja lisäsin uudet helmistä howliitista ja punaisesta jokikivestä. Lopuksi ripustin valmiin tekeleen pelkkään hopeoituun pitkään ketjuun ilman muita toimenpiteitä. Se on kiva!

Jotain messinkistä piti saada myös ja samaisesta laatikosta löytynyt avain alkoi availla inspiraation lukkoja. Tämäkin koru on ihan minua, kuten tuo edellinen. Tällaisia pitkiä kaulakoruja tulee käytettyä oikeastaan aina. Luulen kai, että ne hoikentavat tai jotain :D Tässä korussa tuo avain yltää napaan asti. :)

Korussa messinkiosat, messinkiketju ja kauniita ihania upeita lasirondelleja ♥

Mikä ihana päivä tänään onkaan ollut! Pyöräilin tänään useamman kilometrin kauniissa säässä, ostin torilta kanttarelleja (joista kohta sapuskaa!) ja tein nämä mieltä piristävät korut. Ei ehkä mitään erikoista, mutta nämä asiat tekivät minut tänään onnelliseksi. Toivottavasti myös teidän päivästänne on löytynyt edes hitunen onnea ♥

Kulta kultasein

Hairahdin jostain syystä tekemään parit kullanväriset korut pitkästä aikaa. Tietämättömille tiedoksi - kulta ei ole todellakaan minun juttuni. Eikä oikeastaan kuparikaan. Joudun joka kerta pinnistelemään todenteolla, jotta kultaisesta korusta ei tulisi liian tunkkainen tai mummomainen. Niin tälläkin kertaa.

Lopputulos ei omaan silmään ole liian tunkkainen tai raskas. Kepeyttä tuovat kirkkaat vuorikristallit ja swarovskin kristallit. Muina materiaaleina lilaksi värjättyä jokikiveä ja lasihelmiä. Söpö liskoriipus on parin vuoden takainen tuliainen Uudesta-Seelannista asti. :)

Pelkän vuorikristallin kanssa kullan väri ei ole ollenkaan liian tunkkainen, vai mitä? :)

Olen pistänyt merkille, ettei blogissa ole varmaan koko kesänä näkynyt peruskorua ihmeellisempää. Ideat on olleet vähän kateissa ja lisähankaluutta tuottaa kyynerpäitäni vaivaava hermovika. Aika helpolla linjalla tullaan varmaan syksykin siis pysymään. Katsellaan sitten monimutkaisempia projekteja uudelleen, kun kädet on paremmassa kunnossa. Onneksi sentään jotain pientä saa tehtyä, enkä ole kokonaan koruilulakossa. :)

Ps. Ensi lauantaina 31.8. Siivouspäivä! Lämpimästi tervetuloa Helsingin Herttoniemeen penkomaan naapurini ja minun vanhoja kamoja. Myynnissä paljon vaatteita, kenkiä, leluja, kirjoja ja varmasti myös vähän koruja ja korutarvikkeita. :) Sijainti -ja muut tiedot meidän myyntispotista löydätte facebook-eventistämme TÄÄLTÄ. Näkemisiin!

Häähumussa

Ystäväpariskuntani menee naimisiin ensi lauantaina. Vaikka minua ei tällä kertaa pyydetty tekemään morsiamen hääkoruja, innostuin eilen väsäämään muutamat hääkorut ihan muuten vaan.
Mainittakoon, että oma häävierasmekkoni saattaa olla valkea ja kukkakuvioinen, joten voi olla että valitsen näistä koruista jotkut mekon kanssa. Olen koko viikon pähkäillyt, onko sopivaa pukeutua vaaleaan mekkoon, mutta kyseltyäni asiaa kavereilta ja etsittyäni netistä kaiken maailman hääetikettejä, olen melko varma, että mekko on ihan passeli. Onhan siinä niitä kukkasia - monen värisiä pikkukukkia. Mutta kertokaa ihmeessä, jos teillä on vielä sanottavanne asiaan. :)

Mags haastoi tuossa jokunen aika sitten kaikki kanssakoruilijat mukaan ÄÄH -projektiin (ÄläHilloaHelmiäsi), joten minäkin päätin raottaa NERIK -laatikkoni (NäitäEnRaaskiIkinäKäyttää) kantta ja kaivaa sieltä nämä viimeiset Balin hopea -korvistapit, joihin on upotettu makeanvedenhelmet. Lisäksi nappasin Nerik -laatikosta nuo pikkuiset Balin hopeaosaset, jotka killuvat korvisten päissä. Niissäkin makeanvedenhelmet.

Haluisin tehdä iiiihan perus rannekorun mv-helmistä. Oli muuten vaikeaa! Monesti olin tunkemassa väleihin "ihanpikkuisenvaan" jotain, mutta sainpahan sen alkuperäisen idean toteutettua. Valkoisten makeanvedenhelmien väleissä 2mm hopeahelmiä ja lukoksi valitsin tietenkin sydämen muotoisen kappaleen hääteemaa ajatellen.

Näitä seuraavia koruja en ole tehnyt ihan äskettäin, mutta en usko esitelleeni niitä täällä blogissani aiemmin. Korvikset on tehty jopa niin kauan aika sitten, että hopeassa on havaittavissa aikamoista tummumista. Mutta minä tykkään - patinasta meinaan.
Pistetäänpä nämä nyt tähän samaan hääsoppaan mukaan.

Balinhopeaa ja helmiäislasipisarat

Balin hopeiset linkit, joihin istutettu mv-helmet sekä pieniä valkeita mv-helmiä

Siiven muotoiset Balin hopea -linkit, joissa myöskin makeanvedenhelmi-istutukset. Eli samat mausteet kuin edellisissä

Hyvin samankaltainen malli, kuin ekan kuvan korviksissa, mutta keskimmäisenä elementtinä vuorikristallit. Näissäkin pareissa pienenpieni ero noissa päätyosissa

Olipas siinä valkoista korua kerrakseen. Huh. Alkaa jo jännittämään nuo häät. En ole sellaisissa pitkän aikaan ollutkaan! Parasta kuitenkin on, että tämä pari saa vihdoin toisensa. ♥ Se tyyppi, joka vakuuvarmasti vetistelee siellä olen sitten minä.

Otsikko tulisi tähän. En keksi sitä.

Inspiraatio palailee hitaasti, mutta varmasti. Tässäpä viime päivien saldoa.

Jaden koulukaverin äiti lahjoitti minulle viime talvena muutamia nappeja. Lupasin silloin tehdä niistä kiitoskorut äidille ja tyttärelle, joista tyttären toivekoru valmistui vasta eilen. Hyihyi minua, kun kesti näin kauan! Joskus tilaustyöt tuntuu hirmuisen vaikealle aloittaa, jos juuri sitä inspiraatiota ei niihin sillä hetkellä ole. Pakottamalla asia ei parane yhtään, vaan pikemminkin pahenee. Olen miettinyt, josko luopuisi kokonaan tilaustöiden tekemisestä. En haluaisi ihmisten antaa odottaa.

Tässäpä tuo Jaden kaverille menevä rannekoru. Neiti valitsi tuon suloisen kissanapin omista kokoelmistaan itse. Pelkäsin napin olevan liian iso ja hankalan muotoinen kiinnityksen kannalta, mutta ihan hyvin se toimiikin. Nyörinä käytin vaaleaa, hieman hopean sävyistä nahkanyöriä ja helminä 6mm lasihelmiä. Kisu näyttää vähän meidän Mintulta. :)

Eilen iski himo näpertää simppeleitä nilkkakoruja. Nämä tämän malliset nilkkikset, joista helmet roikkuvat ovat ihan all time -lemppareitani käytössä. Näyttävät nilkassa jotenkin tosi hienolle!
Tässä käytin kauniin sävyisiä helmiäislasihelmiä ja messinkiketjua.

Lopuksi päätin tehdä Jadellekin pitkästä aikaa korun ja niin syntyi tämä nilkkakoru huurteisista violeteista lasihelmistä ja hopeoidusta ketjusta.

Sellaista tällä kertaa :)

Inspiraatio kateissa

Jos joku on nähnyt mun inspiraatiota jossain, niin saa kertoa että täällä kaivattais sitä jo pikkuhiljaa takaisin. Näillä helkutin ranteillakaan ei saisi nyt oikein kovasti koruja vääntää, josta syystä saattaa johtua tuo inspiksen piileskeleminenkin. Kaivoin tänään jo jotain helmiä esille ja aloitinkin, mutta ei siitä oikein mitään tullut ja heitin turhautuneena helmet takaisin kaappiin.

Muutamat peruskorvikset olen kuitenkin saanut aikaiseksi tässä jo varmaan viikko sitten. Aika köyhä saldo, mutta on sekin jotain. Pistetään esille siis tännekin, vaikka nämä onkin tylsän samanlaisesti kuvattu.

Ekat näistä on ehkä näistä ne minun lempparini. No siksi, koska rrrrakastan noita lasirondelleja! Ovat muutenkin kivan maanläheiset. Muut osat patinoitua hopeaa.

Kappas, toisetkin ankkurikorvikset! Näissä myöskin ihanat lasihelmet ♥

Aika perusperus, mutta jotain näissä on. Ehkä juuri sen takia, kun ovat kovin yksinkertaiset. Värjätyt jadepisarat eivät paljoa muuta seurakseen huolineet, kuin Balin hopeaa.

Hyvää viikonloppua kaikille ja patiskelkaahan sitä mun inspistä tosiaan kotiin, jos törmäätte. :) Toivon mukaan ensi viikolla olisi jo jotain muuta esiteltävää sitten.

Jotain sinistä, jotain turkoosia

Pyöräonnettomuuden ja toimistotyön seurauksena olen saanut ranteeni niin kipeään kuntoon, ettei korujen tekeminen juuri nyt luonnistu. Sain kuitenkin kuvattua vihdoin jotain vanhempia tekeleitä, joita selvästi yhdistää sinisävyt. Kylläpä tuo turkoosi on kesäinen väri! Näyttää perhanan hyvälle myös ruskettuneella iholla. :)

Purin erään kirpparilta ostetun rannekorun ja kokosin uuden yhdistäen vanhaa ja uutta. Harmi, ettei siitä puretusta korusta tullut otettua kuvaa. Tästä meinaan tuli kyllä huimasti kivempi! Olenkohan ennen tajunnut yhdistää turkoosia ja ruskeaa? Nuohan toimivat keskenään aivan loistavasti!

Puretusta korusta käytin nuo hopean väriset lasihelmet ja ruskeat puuhelmet. Omista laatikoista kaivelin kaiverrettua turkoosia ja muutaman ruskean jaspishelmen joukkoon.

Itselleni tein jokunen viikko sitten nämä sailorikorvikset. Matskuina hopeoidut ankkuririipukset ja upeat lasihelmiset.

Ja lopuksi jotain sinistä, vaan ei lainattua sentään. Näissä hopeoidut osat ja siniset lasibrioletit.

Chinaberry tree

Hupsista. Melkein kuukausi vierähti taas hiljaiselossa. Koruja en ole ehtinyt/pystynyt juurikaan näpertämään kiireiden, sairasteluiden ja hienojen ilmojen takia. Vetäisinpä kunnon mälläykset polkupyörälläkin tuossa pari viikkoa sitten. Vasen ranne venähti pahasti ja on edelleen sen verran kipeänä, ettei pihtien kanssa pysty paljoakaan sähläämään vielä.

Rentouttavan mökkiviikon jälkeen sateiseen Helsinkiin palattuani sain vihdoin parit korut aikaiseksi.
Siroissa korviksissa sekalaisia pienenpieniä kivihelmiä messinkikukkasten ja -ketjun kera. Pitkästä nauhasta vain näistä helmistä meni korupiikit läpi. Korvikset myytiinkin ihan nanosekunnissa, joten kaippa ne sitten aika söpöiset ovat :)

Tämän rannekorun kanssa menikin monta viikkoa. Ja vain sen takia, että olin laiska tekemään lisää hopeisia korupiikkejä. No nyt se on vihdoin valmis! Tästä tulee mieleen Japani ja kirsikankukat ♥ 
Materiaaleina Cloisonné helmet, onyks, pienet vaaleanpunaiset lasirondellit ja hopea. Lukkokin on omaa käsialaa.

Vaihtarit

Ystäväni M lahjoitti minulle viikko sitten kaappiensa kätköistä huimat yhdeksän mekkoa! Neidin 80 mekkoa sisältävä vaatekaappi kaipasikin jo hieman tyhjennystä, kun ovet eivät enää kuulemma meinanneet kiinni pysyä.

Mekoista ei huolittu korvausta, mutta sovittiin että teen vastalahjaksi muutaman korun. Saamasi pitää Neiti Mekkovirtuoosi!

Toiveväreiksi ilmoitettiin ainakin turkoosi ja pinkki, rannekorujen ja korvisten muodossa.
Neiti M ei kullan väriäkään vierasta, joten pääsin pitkästä aikaa pois mukavuusalueeltani. Kultaisen metallin kanssa pitää olla varovainen, ettei tule liian tätimäisiä viboja. Tai en minä tiedä, miksi kulta on jotenkin niin hankala juuri minulle. Voihan se olla vain harjoituksen puutetta. :)

Tätä korua ei kuitenkaan ollut yhtään hankala tehdä! Yhdistin kullan kanssa raikasta turkoosia jokikiven ja magnesiitin muodossa, hiekan väristä jokikiveä sekä muutaman kirkkaan, kultaiseen taittavan lasihelmen keventämään kokonaisuutta. Värit tuovat ehdottomasti mieleen kesän rantamaiseman, joten joukkoon eksyi uiskentelemaan myös pieni kultainen merihevonen.

Tyttömäiselle leidille vähän pinksua kesään! Pinkki käy mielestäni hyvin messingin kanssa, joten sillä tekosyyllä kaivelin messinkiosaset kehiin. Rannekoruun linkitin pinkiksi värjättyä jadea helmihattujen ja antiikkikultaisen perhosen kanssa. Simppeliä ja romanttista!

Ystäväni korvismaun tuntien piti kehittää hieman isomman mallista korvakillutinta. Näyttävän naisen pitää tietenkin omistaa suuret korvakorut! Näissäkin messinkiä ja värjättyä jadea.

Muutama korunen pitää vielä näpertää kiitokseksi upeista mekkosista. Ystäväni ansiosta minun ei tarvitse koko kesänä metsästää yhtään uutta mekkoa, joka on shoppailua inhoavan mielestä aika loistojuttu. :)

Vielä yksi valokuva, joka on sopivasti otettu tasan viikko sitten kyseisenä mekkopäivänä Pitkänsillanrannan auringonlaskusta. ♥